Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


pitajat:alajarvi:asumisesta

Alajärvi

Tosia ja tarinoita mieleen tulevista asioista.

Asumisesta: taloista, torpista, mökkiläisistä


Syytön mies sai 40 paria raippoja

  • Kuka kertoi:Kouluneuvos Vihtori Mäkelä
  • Milloin kertoi:1971
  • Missä kertoi:Järviseutu -lehti nr 2 1971 — Erkki Mäkelä 2010/12/26 18:08
  • Kenelle kertoi:

Neljänkymmenen Erkki

Alajärven Koskenvarrella Väärämäen Tollon torppaa asunut Erkki Kustaanpoika Väärämäki (1819 – 1915) sai syyttömänä raipparangaistustuomion ja kantoi sen jälkeen liikanimeä Neljänkymmenen Erkki. Kouluneuvos Vihtori Mäkelä kertoi Järviseutu- lehdessä v 1971 tästä merkillisestä tapauksesta, josta silloin oli kirjoittajan mukaan kulunut 95 vuotta. Erkin ja naapuritorpan Rumpulan omistajien välille oli syntynyt riitoja rajaojista, aidoista ja laidunmaista. Rumpulassa asui kolme veljestä. Kun heillä oli sekä miesylivoimaa että pahaa tahtoa pelkkäsi Erkki naapureidensa päälle karkauksia. He kiusasivat kaikin keinoin Erkkiä ja etsivät syitä jolla saisivat naapurinsa rikollisten kirjoihin.

Kerran, kun Erkki oli ollut iltapimeällä lähdössä Väärämäen talosta hän oli sanonut pelkäävänsä Rumpulan ohi menemistä. Talon Emäntä, Anna Kaisa oli lähtenyt häntä saattelemaan. Emäntä piiloutui Rumpualan talon läheisyyteen. Hän näki että Rumpulasta syöksyttiin Erkin perään ja kuuli laukauksia. Hänen poikansa Kustaa Ihamäki on kertonut, että emäntä oli juossut tiellä makaavan Erkin luokse ja huutanut: Kato noita kelvottomia miehiä, kun ampuivat Tollon Erkin. Nyt se mies tuohon kuolee. Silloin ampujat olivat paenneet metsään ja Erkkikin noussut ylös tielltä.

Sitten tapahtui, että Rumpulan aitasta varastetiin sarkapakka ja jyviä. Kun tavarat löytyivät Tollon aitasta alettiin Tolloa epäillä varkaaksi. Sellainen ajatus oli kaikille aivan uskomaton. Suorasukainen ja rohkea Väärämäen Anna Susanna, seksmannin emäntä olikin sanonut Rumpulan veljeksille päin kasvoja: ”Ei Erkki ole varas. Te olette itse kantaneet tavaranne Erkin aittaan”

Rohkealle päätalonsa emännälle eivät Rumpulaiset voineet mitään vaikka hänen sanailunsa kirvelikin mieliä. Erkki Tollo tuomittiin varkaaksi ja hänelle määrättiin ajan tavan mukaan 40 paria raippoja. Siitä Erkki sai loppuiäkseen liikanimen Neljänkymmen Erkki. Vuosien kuluttua hänen maineensa palautui, kun Rumpulan pojista joku kuolintaudissaan tunnusti monille henkilöille, että he itse kantoivat tavarat Erkin aittaan. Olipa kutsuttanut vielä Erkinkin vuoteensa viereen ja kovasti anteeksi pyytänyt. Kusti Ihamäki kertoi Erkki Tollon myöntyneen anteeksiantoon sanoen: ”No eihän se enää koske, mutta kyllä se otti silloin kipeästi”

Kommentteja

Anna kommentteja tarinaan tänne….

Aino Hanhisalo, ansioitunut perinteentallentaja

Aino Elviira Hanhisalo os. Mannila syntyi 25.05.1914 Alajärven Mannilassa. Avioiduttuaan samasta kylästä olevan maanviljelijä Aleksi Hanhisalon kanssa hän teki maatilan emännän ja perheenäidin työn ohessa merkittävän, julkista tunnustusta saaneen elämäntyön paikallisen kansanperinteen tallentajana.

Järviseutu sai järjestettäväkseen vuoden 1992 valtakunnalliset kotiseutupäivät . Niiden yhteydessä Suomen Kotiseutuliitto palkitsee ansiomitalilla muutaman merkittävällä tavalla eri puolilla Suomea ansioitunutta kotiseututyön tekijää. Järviseutu- Seura päätti tehdä esityksen kolmesta palkittavasta. Aino Hanhisalo oli yksi heistä. Sain alajärveläisenä tehtäväkseni kerätä tietoja hänen näistä asioistaan. Aino Hanhisalon ansiot kotiseutunsa perinteen vaalijana ja tallentajana palkittiin ansiomitalilla . Se luovutettiin Järviseudun kotiseutupäivillä 10.7.1992. Samassa tilaisuudessa sai mitalin 13 henkilöä . järviseutulaisena mitalin sai myös Anti Savola Lappajärveltä.

Ansiomitalihakemuksen perusteluissa kerroimme Hanhisalon yli 40 vuoden aikana keräämän kansanperinteeseen liittyvän tiedon tallenteiden määristä ja palkitsemisista . Tiedot perustuivat Museoviraston Kansatieteen toimiston toimistopäällikkö Maija-Liisa Heikinmäeltä saatuihin tietoihin. Hän kertoo kirjelmässään seuraavaa : ”Emäntä Aino Hanhisalo Alajärveltä on vuosina 1957 – 1990 osallistunut Kansallismuseon ja sittemmin museoviraston järjestämiin muistitiedon keruukilpailuihin. Kaikkiaan hän on vastannut museoviraston neljäänkymmeneen kyselyyn ja häneltä on saatua muistitietoaineistoa on museoviraston perinnearkistossa 5322 liuskaa ja Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa 1285 liuskaa.

Aino Hanhisalon kansatieteelliset muistiinpanot ovat aina olleet laadullisesti korkeatasoisia, luotettavia ja tutkimuksen kannalta erinomaista aineistoa, Aino Hanhisalo on palkittu museoviraston keruukilpailuissa 31 kertaa ja vuonna 1972 hänelle myönnettiin perinnearkiston kultainen ansiomerkki erittäin suurista ansioista keruutyössä. ”

Hakemuksessa korostimme erityisesti Hanhisalon perinnetiedon tallenteiden merkitystä silloin tekeillä olevan Järviseudun Historian kansatieteellisen osan toimitustyössä. Olin teoksen Henkinen Perinne –osan kirjoittajan Hannu Sinisalon oppaana tapaamassa Aino Hanhisaloa. Matkalla hän kertoi pitävänsä Hanhisalon keräämää aineistoa aivan ainutlaatuisena . Hän piti mm Ainon muistelusta ensimmäisestä elokuvissa käynnistään pukeutumisineen. matkoineen ja elämyksineen yhtenäi sellaisista hänen tallenteistaan, joista vaikka Alajärvi - Seura voisi koota ja toimittaa mainion paikallishistoriasta kertovan teoksen. — Erkki Mäkelä 2011/01/04 15:28

pitajat/alajarvi/asumisesta.txt · Viimeksi muutettu: 2014/10/22 08:15 (ulkoinen muokkaus)