Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


pitajat:alajarvi:puheenparsista

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
pitajat:alajarvi:puheenparsista [2010/12/25 15:52]
Erkki Mäkelä
pitajat:alajarvi:puheenparsista [2014/10/22 08:15] (nykyinen)
Rivi 12: Rivi 12:
   * Kenelle kertoi:   * Kenelle kertoi:
   *  --- //​[[erkki.makela@japo.fi|Erkki Mäkelä]] 2010/12/24 14:37//   *  --- //​[[erkki.makela@japo.fi|Erkki Mäkelä]] 2010/12/24 14:37//
-==== Leukaki ku kolehtihaavi==== Hyvä kertoja ja mukava jutustelija on aina tehostanut puhettaan monenlaisilla kielikuvilla,​ sekä yllättävillä rinnastuksilla ja vertauksilla. Järviseutulaiset ovat mielestäni olleet erityisen taitavia puheensa höystämisessä. Mahtaako olla kielemme savolaista perua, että on paljon asioita, joita ei mielellään sanota aivan suoraan. Vallankin siveellisyyteen,​ uskontoon ja ihmisten vajavaisuuksiin liittyvässä ​ puheessa käytettäväksi on keksitty suuri määrä ​ kiertoilmauksia,​ joilla tunteita ja tabuja varotaan loukkaamasta. Mistä tahansa puhutaankaan löytyy asiaa valaisemaan ja huumorilla keventämään sopiva tehoste, taikka vertaus. Miten mahtaa olla, säilyykö kielemme muuttuessaan ja uusiutuessaan yhtä ilmeikkäänä.+==== Leukaki ku kolehtihaavi==== 
 +Hyvä kertoja ja mukava jutustelija on aina tehostanut puhettaan monenlaisilla kielikuvilla,​ sekä yllättävillä rinnastuksilla ja vertauksilla. Järviseutulaiset ovat mielestäni olleet erityisen taitavia puheensa höystämisessä. Mahtaako olla kielemme savolaista perua, että on paljon asioita, joita ei mielellään sanota aivan suoraan. Vallankin siveellisyyteen,​ uskontoon ja ihmisten vajavaisuuksiin liittyvässä ​ puheessa käytettäväksi on keksitty suuri määrä ​ kiertoilmauksia,​ joilla tunteita ja tabuja varotaan loukkaamasta. Mistä tahansa puhutaankaan löytyy asiaa valaisemaan ja huumorilla keventämään sopiva tehoste, taikka vertaus. Miten mahtaa olla, säilyykö kielemme muuttuessaan ja uusiutuessaan yhtä ilmeikkäänä.
 ==== Hulluja on monta sorttia ja pähkähullut päälle ==== ==== Hulluja on monta sorttia ja pähkähullut päälle ====
 Hulluja on monta Sorttia ja pähkähullut päälle ​ Psyykkisiä sairauksia pidettiin entisaikoina varsin häpeällisinä jopa koko suvulle. Niinpä näistä on myös puhuttu ​ monilla nimillä. Hyvinkin vakavasti mielenhäiriöisestä on hienotunteisesti sanottu, että ”se on pikkusen mukava”, taikka ”sehän on sellainen vähän peräänkatottava.” Leikkimielisemmin saatettiin sanoa, että ”sitä on viety pienenä vähän liian kovaa ristille,​” taikka ” sen kehtoa on keinutettu vähän liian lujaa”. ​ Näillä nimityksillä,​ niinkuin vanhoilla kielikuvilla yleensäkin,​ on ollut myös tiettyjä vivahduseroja. Ei esimerkiksi ”saattamaton,​ eestulematon,​ toistaitonen” ja sellainen, joka on ”vähän toisella kymmenellä” suinkaan tarkoita samanlaista poikkeavuutta. Tällaisia ”sielun vikoja” on merkitty Alajärvellä vuonna 1887 laadittuun ”Elätteelle annettujen luetteloon” peräti kahdeksalla erilaisella sanonnalla. Sanaa ”hullu” lienee pidetty vähän liian voimakkaana ilmauksena pahastikin mielenvikaisesta puhuttaessa. Ainakin sitä on kartettu vähänkin vieraamman kanssa puhuttaessa. Sen sijaan hulluksi nimitteleminen ​ oli niin paha haukkumasana,​ että sen käytöstä on monikin saanut haasteen käräjille vastaamaan kunnianloukkauksesta.==== Näkyy olovan taas kaati korkejalla ==== Hulluja on monta Sorttia ja pähkähullut päälle ​ Psyykkisiä sairauksia pidettiin entisaikoina varsin häpeällisinä jopa koko suvulle. Niinpä näistä on myös puhuttu ​ monilla nimillä. Hyvinkin vakavasti mielenhäiriöisestä on hienotunteisesti sanottu, että ”se on pikkusen mukava”, taikka ”sehän on sellainen vähän peräänkatottava.” Leikkimielisemmin saatettiin sanoa, että ”sitä on viety pienenä vähän liian kovaa ristille,​” taikka ” sen kehtoa on keinutettu vähän liian lujaa”. ​ Näillä nimityksillä,​ niinkuin vanhoilla kielikuvilla yleensäkin,​ on ollut myös tiettyjä vivahduseroja. Ei esimerkiksi ”saattamaton,​ eestulematon,​ toistaitonen” ja sellainen, joka on ”vähän toisella kymmenellä” suinkaan tarkoita samanlaista poikkeavuutta. Tällaisia ”sielun vikoja” on merkitty Alajärvellä vuonna 1887 laadittuun ”Elätteelle annettujen luetteloon” peräti kahdeksalla erilaisella sanonnalla. Sanaa ”hullu” lienee pidetty vähän liian voimakkaana ilmauksena pahastikin mielenvikaisesta puhuttaessa. Ainakin sitä on kartettu vähänkin vieraamman kanssa puhuttaessa. Sen sijaan hulluksi nimitteleminen ​ oli niin paha haukkumasana,​ että sen käytöstä on monikin saanut haasteen käräjille vastaamaan kunnianloukkauksesta.==== Näkyy olovan taas kaati korkejalla ====
pitajat/alajarvi/puheenparsista.txt · Viimeksi muutettu: 2014/10/22 08:15 (ulkoinen muokkaus)