Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


pitajat:evijarvi:ihmisista

Evijärvi

Tosia ja tarinoita mieleen tulevista asioista.

Ihmisistä: vaikuttajista, parantajista, kansantaiteilijoista, pahantekijöistä


Runoilijat

Hilma Honkakangas

  • Kuka kertoi: Elisabet Kupila
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi: Jokikylän kyläkirja s. 289
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Hilma Honkakangas (o.s. Kniivilä, s. 6.7.1881 Evijärvellä, k. 10.10.1962 Tuusulassa) syntyi köyhän torpan lapsena ja joutui jo nuorena maailmalle. Hänen vanhempansa olivat Aleksi Kniivilä ja Liisa Autio.
Hän oli aluksi pikkupiikana taloissa ja 1899 hän oli palvalijana Evijärven pappilassa rovasti Calamniuksen perheessä. Pappilassa vieraili usein rovastin veljenpoika Ilmari Kianto, joka innosti Hilmaa jatkamaan aloittamiaan runollisia harrastuksia.
Ilmari Kianto on muistosanoissaan kuvannut Hilmaa: ”Sinä, oi rakas Hilma, olit runoilija. Sinulla oli hieno sielu ja runoilijan sydän.”

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Juho Alfred Logren

  • Kuka kertoi: Järviseudun Sanomat numero 32, sivu 2, vuonna 1974
  • Milloin kertoi: 8.8.1974
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi: Unto Jokela
  • Ensimmäinen kirjoittaja

Syntymäpäivähaastattelu ja runo löytyvät Järviseudun Sanomista, numero 32, sivu 2 vuodelta 1974. Jutun löytää täältä Seutulaarista hakemalla esim. Page 2 of jss_1974_32.pdf

Pelimannit

Eemeli Nurmela

Järviseudun Joulu 1967 s28 Kirjoittaja Väinä Tuomaala
Järviseudun Joulu 1967 s29 Kirjoittaja Erkki Ala-Könni

Iivari Hautala

Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L s 162. Väinö Tuomaala

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kuvataiteilijoita

  • Kuka kertoi:Väinö Tuomaala
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:Järviseudun Joulu 1964 s 27
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/09/20 20:48

Erkki Lahti - Pittipoika

Itseoppinut taiteilija Erkki Lahti eli Pitti-poika on veistänyt muun muassa Evijärven kirkon alttaritaulun ja Vaivaispojan. Laivojen keulakuvia Pittipoika vesteli Pietarissa. Pittipojasta on kirjoittu näytelmä. Näytelmän on kirjoittanut 1983 Antti Tuuri. Vaasan kaupunginteatteri esitti näytelmää Evijärven Nuoriseuralla. Sali oli täynnä innostunutta yleisöä. Myöhemmin Evijärven Harrastajateatteri esitti näytelmää Väinöntalolla.

Martti Ruuhinen

Puuveistoksia

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Opinsaaneita

Helga Kupila

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi: Järviseudun Joulu 1980 s 45
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/09/25 18:21

Kuvateksti
Eteenpäin pyrkiviä evijärveläisiä lähti opintielle jo vuosisadan (1900) vaihteessa. Yksi heistä oli Helga Kupila, os Dahlbacka, syntynyt Evijärvellä 3.10.1883, kuoli 92 vuotiaana 23.10 1975.
Helga Kupila suoritti Ilmajoen kansanopiston kurssin vuosina 1899-1900 ja valmistui Kajaanin maanviljelyskoulusta vuonna 1902. Hän oli ensimmäinen evijärveläinen nainen ja toisena Suomessa, joka on käynyt maanviljeluskoulun

Kommentteja

Jaakko Pitkäkangas

  • Kuka kertoi: V. Tuomaala
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi: Eteläpohjalaisia elämänkertoja s597
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — jussi 2010/12/15 12:50

Professori A. M. Tallgren lausuu hänestä seuraavan kuvaavan arvostelun. ”Vuosisadan vaihteen aikuisia ovat evijärveläinen etevä ja harras kerääjä, itsellismies Jaakko Pitkäkangas …

Ida Heikintytär Kultalahden muistikirjasta

Jaakko Pitkäkangas syntynyt 1846

Lapsuudestaan saakka on hän palvellut vierasta isäntää ollen rehellinen talon etuakatsova nuorukainen. Tässä toimessa oli hän niin kauan että tuli työhön kykenemättömäksi. Sitten hän alkoi kuljettaa pientä kauppatavaraa. Aina taloon tultuansa hän ensin tarjosi tavaraa sitten hän pyysi villoja ompeluseuraa varten jonka tulot sitten lähetettiin Pakanalähetykselle. Ennekuin talosta poistuu vaatii hän nähdä minkälainen muinaistavaran varasto oli.Nähtyään nämä innostui hän niin että ei millään hän niitä hellännyt ennenkuin hän ne omakseen sai. Muinaisajan kalustoa hän välitti Helsinkiin ja Waasaan museoon. Kuden kuvassa näemme, että tämä on otettu Waasan museossa, johon hän enin kalustoa kuljetti.
J Pitkäkangas oli etevä puutarhuri, itseopiskellu hän oli ja niin laajalti tunnettu työssään, että ei kaikkiin hän mitenkään ehtinyt minnekkä häntä pyydettiin. Hän oli ihmeen tarkka kaikissa, tarkoin hän piti omansa. Siitä huomaa että hän oli lämmennyt Nuorisiseura aatteelle, koska hän lahjoitti Ns:lle sokerisakset ja tilasi yhdeksi vuodeksi Pohjola nimisen sanomalehden.
Elämänsä hän eli yksin vakavaa vanhan pojan elämää. Kun hän tunsi loppunsa kohta lähestyvän, niin hän sääsi omaisuutensa jota hänelle oli kertynyt toistakymmentä tuhatta markkaa kahteen osaan. 5000 markkaa Waasaan johonki edistys kouluun (se on hämärä salaperäisyys mihin kouluun). Lopun omaisuutensa Pakanalähetykselle. Niin tyysti lahjoitti hän, että kärsi puutetta ennen kuolemaansa. Uskontoon oli hän myös kiintynyt koko sydämestään. Nuorille hän alinomaa muistutti mikä on tuolla puolen haudan.

Kommentteja
Taitaa olla väärä paikka /jk

Konstantin Melender

  • Kuka kertoi: V. Tuomaala
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi: Eteläpohjalaisia elämäkertoja s 481
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Melender oli niitä harvoja evijärveläisiä talonpoikaisia nuorukaisia, joilla oli onni saada korkeampaa kouluopetusta Pietarsaaressa ….

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kokkolan Yhteislyseossa

  • Einari Adolf Saari (Söder Kultalahti) s. 15.5.1886 Evijärvi. Vanhemmat: lautamies Johan Henrik Saari ja vaimonsa Anna. Sisäänkirj. 1.9.1899 I lk, Eronnut 1904 keväällä V lk.
  • Saima Vilhelmiina Pellinen s Vanhemmat: kauppias Erkki Pellinen ja vaimo Vilhelmiina os Matoniemi. Sisäänkirj. 21.9.1914 II lk, Eronnut 1918 V lk.
  • Mainitaan myös Kaarlo Rikhard Saari s. 17.4.1890. Vanhemmat talollinen Juho Saari, 3 luokkaa. (pitää tarkastaa)

Muuttaneita

Jalmari Linna, Ilmari Linna

  • Kuka kertoi: Elisabet Kupila
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi: Jokikylän kyläkirja, s232
  • Lyhennelmä /jk

Jalmari Linna (aik Lassila, Vähälassila) syntyi Evijärven Jokikylän Lassilassa heinäkuun 10 päiväänä 1891. Hänen ollessa vasta kolmivuotias kuoli isä Jaakko Matinpoika Lassila ja äiti Liisa Eliaksentytär os Kivijärvi muutti Vähälassilan taloon Linnankankaalle.

Jalmari liittyi 17-vuotiaana Sosiaalidemokraattiseen puolueeseen 1908. Työväen järjestöjen eduatajana hän otti osaa kuntakokouksiin ja edusti Evijärven kuntaa monissa Järviseutua ja Etelä-Pohjanmaata koskevissa hankkeissa.

Kun Suomessa järjestettiin ensimmäiset Eduskuntavaalit 1919, valittiin Jalmari Linna edustajaksi Vaasanläänin itäisestä vaalipiiristä 27-vuotiaana, silloisen eduskunnan nuorimpana. Siitä alkoi koko elämän jatkunut toiminta poliittisen elämän huipulla.

Jalmari Linna osallistui 27 valtiopäiville 1919-1951. Oli valitsemassa viisi kertaa Suomen tasavallan presidenttiä.

Etelä vei Evijärveltä toimeliaan vaikuttajan, kun Jalmari puolisonsa Selman (os Hautala) ja perheensä kanssa muutti ensin Nurmmijärvelle 1921 ja sieltä Lohjalle 1929, jossa hän toimi hedelmänviljelijänä.

Ilmari Linna jatkoi isänsä toimintaa sekä hedelmänviljelijänä että kansanedustajana. Hän toimi Uudenmaan läänin edustajana valtiopäivillä 1962-1969. Hän on syntynyt Evijärvellä lokakuun 27 päivänä 1917.

Anna kommentteja tarinaan tänne….

Wiljam Sarjala

Lähde: Wikipedia

Vihtori Wiljam Sarjala (sukunimi vuoteen 1935 Sulo; 18. joulukuuta 1901, Laitila – 6. toukokuuta 1977, Espoo) oli agrologi ja Maalaisliitto/Keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri.

Sarjalan vanhemmat olivat maanviljelijä Herman Sulo ja Liisa Särkijärvi. Hän kävi kansakoulun ja suoritti maamieskoulun 1924 ja maamiesopiston 1927 valmistuen agrologiksi. Sarjala oli maataloustyönjohtajana Lohjalla 1925, maatalousneuvojana Kangasniemellä 1928–1941, alueneuvojana Kangasniemellä 1941–1948 ja Kangasniemen asutuskassan rahastonhoitajana 1934–1952. Sotavuosina Sarjala toimi työvoimapäällikkönä 1941–1944 ja Mikkelin työvoimapiirin tarkastajana 1944.

Sarjala oli Maalaisliiton kansanedustajana 1948–1965 ja Keskustapuolueen kansanedustajana 1965–1969. Hän edusti Mikkelin läänin vaalipiiriä. Sarjala toimi eduskunnan I varapuhemiehenä 1966 ja verolakivaliokunnan puheenjohtajana 1968. Hän oli II valtiovarainministeri ja sen jälkeen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Sukselaisen I hallituksessa 1957. Sukselaisen II hallituksessa 1959–1961 ja Miettusen I hallituksessa 1961–1962 Sarjala oli valtiovarainministerinä.

Presidentin valitsijamiehenä Sarjala oli vuosien 1950, 1956, 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa. Hän oli mukana kunnallispolitiikassa Kangasniemen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli myös jäsenenä muun muassa hinta- ja palkkaneuvostossa, Maalaisliiton keskushallituksessa ja Kunnallisliiton hallituksessa.

Sarjala sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1962.

Sukulaisiin tutustumassa

  • Kuka kertoi: Wiljam Sarjala
  • Missä kertoi: Järviseudun Joulu 1960 s 4
Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Evijärvellä käymässä

  • Kuka kertoi: Wiljam Sarjala
  • Missä kertoi: Järviseudun Joulu1965 s 11

Tässä kirjoituksessa on kuva, jossa ovat Jalmari Linna, Emil Hurja ja Wiljam Sarjala

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Esko Ahonen

  • Kuka kertoi: Wikipedia
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Esko Olavi Ahonen (s. 13. kesäkuuta 1955 Evijärvi) on suomalainen poliitikko. Hän toimi kansanedustajana vuosina 2003–2011 edustaen Suomen Keskustaa . Ahonen oli Evijärven kunnanvaltuutettu 1981–1988. Esko Ahonen muutti kirjansa Alajärvelle 2008 ja osallistui siellä kunnallisvaaleihin. Hänet valittiin valtuustoon suurimmalla äänimäärällä.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Aleksi Kiviaho

Wikipedia

Aleksi Kiviaho (17. syyskuuta 1913 Evijärvi – 1. heinäkuuta 1986 Evijärvi) oli suomalainen poliitikko ja pienviljelijä. Kiviaho toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1954–1970. Hän vaikutti myös kotikuntansa Evijärven kunnanvaltuustossa.[1]

Kiviaho nousi eduskuntaan Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Piirin tultua lakkautetuksi Kiviaho valittiin Vaasan läänin vaalipiiristä. Eduskunnassa hän kuului kulkulaitos-, maatalous-, vesilaki- ja suureen valiokuntaan. Kiviaho oli myös kolmesti presidentin valitsijamies: vaaleissa 1956, 1962 ja 1968.[1]

Kiviaho toimi SKDL:n ohella muissa työväenjärjestöissä ja hän oli muun muassa Kansan Raittiusliiton puheenjohtaja. Kiviaho kuului myös PienviljeHautalalijäin liiton edustajistoon, Valtion viljavaraston johtokuntaan ja Osuusliike Järvialueen edustajistoon.[1]

Ennen kansanedustajuuttaan Kiviaho työskenteli pienviljelijänä ja metsätöissä.

Katso myös Jokikylän kyläkirja s 233

Arvo Hautala

Wikipedia

Uuno Arvo Hautala (22. huhtikuuta 1917, Evijärvi – 25. joulukuuta 1985) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja poliitikko. Hautala toimi Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtajana (1953–1966), SAK:n II puheenjohtajana (1966–1976) ja asuntoministerinä (1976). Hautala oli Suomen kommunistisen puolueen poliittisen toimikunnan jäsen (1967–1978) ja Suomen kansan demokraattisen liiton kaupunginvaltuutettu Helsingissä (1957–1972).

Arvo Hautala syntyi seitsemäntenä lapsena evijärveläiseen perheeseen, jonka isä oli pienviljelijä ja käsityöläinen. Nuori Hautala aloitti poliittisen toimintansa kotikylänsä työväenyhdistyksessä ja työväentalolla, jonka ovet suljettiin 1930-luvun alussa Lapuan liikkeen painostuksen seurauksena.

Sota-aikana Hautala vietti rintamalla viisi vuotta.

Evijärven paimenmuisto 1760-1960

  • Kuka kertoi: Aulis Oja
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi: Järviseudun Joulu 1960 s 14
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/09/18 19:37

Evijärven kappalaiset ja kirkkoherrat

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Mikael Forslin

Katso Lähdeluettelo

Juusolaisista

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/09/19 18:32

Taustaa

Haapikylän Lassilasta muutti 1800-luvun alussa Josef Andersson ensin SoderKultalahteen ja hän osti sitten noin kymmenen vuotta myöhemmin talon Kirsilästä. Tavan mukaan nimi muuttui Kirsiläksi ja taloa ruvettiin sanomaan Juuson tuvaksi. Juuson vaimo oli Kautiaisia, Maria Erikin tytär, vihitty 1803. Lapsia syntyi kahdeksan poikaa ja kolme tyttöä. Pojista viisi eli aikuiseksi ja heihin perustuu juusolaisten paha maine.
Antti ja Erkki saivat patikkalipun Siperiaan. Antti karkasi junasta Viipurin ja Pietarin välillä, kävi salaa kotonaan tapaamassa vaimoaan ja hävisi sitten maisemista. Erkki karkaili myös Siperian suolakaivoksista, mutta saatiin aina kiinni. Hän muutti myöhemmin sukunimensa Ivanoviksi ja tiettävästi avioitui Siperiassa. Muut kolme poikaa tekivät pienempiä rikkeitä ja pysyivat kotiSuomessa. Jaakoppi taitaa olla se, jota Erkki Lammi muistelee kirjassa 'Järviseudun entisyyttä' Jämsän papin ryöstö-jutussa.
Pojista Johan meni naimisiin Karvosen Kaarinan kanssa ja keskimmäinen heidän kahdeksasta lapsestaan oli 1838 syntynyt JohanErik, jota sitten sanottiin Juuson Jussiksi.

Juuson Jussi

Liekö setien paha maine vaikuttanut siihen, että Jussi oli rauhallisempi mies. Näyttää hänkin Lappajärven käräjillä olleen 1871, mutta ei pahempaa. Sukukertomuksia hänestä on.

Nämä kolme tarinaa on kirjoitettu ääni cd:ltä joka on ostett KOTUS-laitokselta. Signum 01930_1az 02829_1a — Johannes Kupila 2010/09/24 16:15

  • Kuka kertoi: Juha Erkki Hernesniemi, LAPPAJÄRVI
  • Milloin kertoi:1963
  • Missä kertoi:Lappajärvellä
  • Kenelle kertoi: Tuomo Tuomi
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/09/24 10:05

Silakanhaku

Juuson Jukka oli niin erikoinen, että… Se oli myöskin palannut sieltä kaupunnista. Se oli hakenut silakoita kauppiaille ja ajoi Isontalon Antin pihaan sitte ja syötti hevostaan siinä Siinä oli sitten niitä Härmän häjyjä tullu ja pelattiin korttia sitten. Ja se hävis ne silakkakuormansa niille härmäläisille. Mutta sitten se oli alkany voittamaan kortilla ja voitti sitten kaikki ne silakkasa takasin mitä kuormassa oli ja kanto taas takasi ne silakkanelikkosa. Sitte kun se oli niien peli loppu ja se oli syöttäny hevosesa, niin se oli lähteny -niin sillä oli aseena sellanen ojapiiluksi elikkä -puukoksi sanottu, pitkä, päälle puolenmetrin ja kämmentä leveä tahottu (teräase). Niin se oli sanonu nyt saatte lähteä jälkeen jos haluatte -härmäläisille, kun lähti ajamaan. Ei härmäläisten ollu tehny mieli jälkeen lähteä sen tuhvan.

Pietarsaaren markkinoilla

Se oli se Antti ollu vähän sellainen että sitä pelkäs kaikki kauppiaatkin. Se otti mitä se lystäs kaupasta.
Se oli se Juuson Jukka ollu siinä kaupassa sillon ja soli kauppias sanonu, että ”Nyt se tulloo ja se ottaa mitä se lystää vaan”. Se oli Jukka sanonu: ”Älkää nyt hätäilkö ei sitä niin oteta. No se tuli sitten ja alko heti ottaan, mutta Juuson Jukka otti riveliin kiinni -ja siinä oli sitten ollut semmoset että täältä syrjästä päin noustiin korkeat raput ja sitten siinä oli aita näin rappusten päällä ja siinä oli ohja (kaide?). Se oli ottanu Anttia riveliin kiinni ja lähti viemään siitä ovesta pihalle ja vei siitä katuun - töppäläytti siihen katuun, että Antti oli isonaikaa maannut ennenkun rupes liikkumaan siinä.
Vaan sitten oli Juuson Jukka saanu rommia kaupasta.

Jukan akanotto

Sillä isännällä on ollu viis tyttöä, josta se sitten oli kahtonu. Se oli mennu pyytämään sitte appiukolta tyttöä. Se oli sanonu että joo kyllä sinä sen saat, mutta sinä et tuu sen kans toimeen, se on niin paha. Jukka oli sanonu: oon minä tullu pahojen miestenkin kans toimeen, niin kyllä kai minä naisten kans tuun toimeen. Ja no isä anto tyttösä sitten Ja juhannukseks tavallisesti sillon muutti aina.

Se oli sitten niin kauan, että oli heinään meno. Sitten se oli menny hakaan, eikä nostanu heinötakkoja sen selkään ja teki topin. Se oli Jukka vuolassu poikki takkavihtasa ja otti siitä vähä latvapäästä vähän hienompaa ja anto tuonne takapuolelle sitte, että se oli kaikki mustelmilla se takapuoli. Vaan se oli ollu niin sinnikäs, että se ei pyytäny eikä perääntyny. Se oli sitte menty kotiin ja se oli hakenu kupparin ja kuppuutti sitten sen mustan veren pois kun se oli menny mustalle ja hierottanu sen sitten

ja sitten se oli ruvennu ja tehny niin suuren kehon -kehoks sanottiin jossa lapsia souettiin- teki niin suuren että siihen akka mahtu. Ja köytti akan siihen sitte, siihen kehtoon. Ja alko sitten souella ja laulella akalleen siinä kehossa. Siinä nyt tietysti kävi sitte naapurit nauramassa. vaan se oli ollu niin pahanahkanen, että kolme päivää se oli Jukka soutanu. Niin sitten oli sanonu, että niin jos päästät pois, niin hän ei ikään paa sulle vastaan. Jukka päästi pois sitte akkasa ja ruvettiin elämään taas yhessä.

Se oli isä sitten käskeny joulukestiin kaikki tyttäret. Niin se oli isä kysyny, miten sinä oot pärjännyt sen kans. Se oli sanonu että hänellä on kaikkien paras akka kun näissä sun tyttöissäs on. Hän näyttää sulle eikö se oo kuuliaisin. Ja ne sitten meni joulusaunaan kylpömään kaikki tytöt yhtaikaa. Ja niin kauan vartto sitten että niillä oli muuten valmis että pukeutumatta olivat sitten. Se oli sitten pannut sanomaan tuvasta, että Jukka käski tulla het tupaan, on asiaa. Niin sen akka kaapas vaateesa kainaloon ja niin lähti alasti pyyhkäsemään tupaan, vaan toiset sano: he ainakin panoo päälleen, ei siellä niin kiire. No akka tuli juosten vaatteet kainalossa ja kysy: No mitä sinulla nyt on asiaa? Ei minulla oo muuta asiaa vähän vaan isälles näytän, että minulla on paras akka kun sun tyttöissäs on.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Yöpyminen Voltissa

  • Kuka kertoi: Akseli Kupila
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi: Mauri Jokela
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Uudenkaarlepyyn markkinamatkoilla Juuson Jussi yöpyi muutamia kertoja Isossatalossa pikkuserkkunsa Antti Isotalon luona. Erään kerran sattui tällaista:
Juuson Jussi ja muut yöpyjät makasivat tuvan lattialla. Ison Antin renkejä alkoi yöllä käveleskellä yöpyjien ylitse talloen näitä kulkiessaan. Jussi heräsi tähän ja tivasi, että mitäs se tällainen meininki oikeen on. Leikkiä meinailivat Härmän pojat lisäten vielä, että Härmäs on leikkiä vaikka verettäs puukoolla perselihat poikki. Jussi, joka ei yleensä paljon kinastellut vaan toimi, sieppasi heti yhtä Härmän poikaa puukolla pakaroihin tokaisten vaan, että kyllä me Evijärvelläkin leikkiä ymmärretään.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Nykarlepyyn markkinat

  • Kuka kertoi: Liisa Kupila
  • Milloin kertoi:1947
  • Missä kertoi: Kotonaan
  • Kenelle kertoi: Kirjoittajalle
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/09/24 10:21

Meni Juuson Jussi Nykarlepyyn markkinoille. Jutteli siinä tuttuinsa kanssa niitä näitä. Tuli siihen mies lähimaille norkoilemaan. Jutut jatkui ja mies senkun seisoskeli hätäsä kans enempiä puhelematta. Kysyi viimein Jussi, että mitäs on mielessäs.
Nokun tuli yks noita Isontalon Antin miehiä vaihtamaan hevosia. Sillä oli loppuun ajettu valakka ja se tahto sen vaihtaa mun kolmivuotiseen ruunaani. En minä ruvennu hyvää hevostani päin vaihtamaan. Se sano olevasa Härmästä Antin kans liikkeellä ja että me kyllä ne vaihamma. Riisu mun hevoseni valjaista ja jätti omasa tilalle. Emminä sille mitään saanu. Viittisikkö mua auttaa ?
Nojoo, sano Jussi, meni krouviin Antin puheillen ja sano, että yks sun miehistäs, tuo tuolla, vaihto vähän väärin hevosia. Sano sillen, että antaa sen takasi. Mies sai hevosesa.
Tummu lisäsi vielä, että ei se Isontalon Antti niin suuri mies ollut. Sillä vain oli niin suuri pomppa (sarkatakki).

Tähän väheksyntään saattoi vaikutta se, että Juuson Jussi oli Tummuni miehen veli.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Matti-veljen kihlajuttu

  • Kuka kertoi: Hilda Mustajärvi
  • Milloin kertoi: noin 1980
  • Missä kertoi: Kotonaan kirkonkylässä
  • Kenelle kertoi: Mauri Jokela
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Hildan äiti Liisa Abrahamintytär Vähä-Lassila oli kertonut kihloille lähdöstään Matti Juhonpoika Kirsilän kanssa seuraavaa: Olisi minulla ollut muitakin ottajia kuin Matti. Lassilan seksin Anttikin olisi minut huolinut. Kun me sitten Matin kanssa lähdettiin kihloja ostamaan piti ensin käydä Lassilassa, josta Matti haki rengin palkkarahojaan kihlareissua varten. Minä jäin keiseihin ulos odottamaan, kun Matti meni tupaan. Kohta Matin mentyä tuli seksin Antti ja hyppäsi keiseihin minun viereeni ja sanoi: Uskotkos Liisa, että jos ei olisi tuota Juuson Jussia niin nyt lähdettäis. Näin siis tunnetusti väättyrinä pidetty seksin Anttikin arveli, että Juuson Jussi on liian kova kanto kaskessa, jotta Liisa olisi Matilta vietävissä.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Muta Tuomas

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja — Martti Joensuu 2010/09/25 20:00

Muta Tuomas s. 13.12.1732 k. 28.4.1815 oli kuuluisa inalainen voimamies Evijärvellä. Hänestä on paljon tarinoita. Kun kirkkoa rakennettiin Evijärvelle, tekivät kylät talkootyötä vuoroviikkoisin. Oli ollut särkikyläläisten viikko. He olivat tuoneet suuren ns. piittahirren väärinpäin kirkkosaliin. Kun inalaiset tulivat maanantaina töihin, huomasivat he tapahtuneen virheen. Siinä syntyi pieni lakonpoikanen. Inalaisten mielestä ”särkiset” saavat tulla itse kääntämään ulkona raskaan hirren ja tuomaan toinen pää edellä kirkkoon. Muta Tuomas kuunteli tovin sanaharkkaa ja kyllästyi siihen. Tuomas tokaisi tapansa mukaan muutaman kerran: muta, muta, muta ja nosti yksin hirren olkapäälleen ja kävi kääntämässä sen ulkona toisin päin. Näin kirkon rakennustyöt saattoivat jatkua hyvässä hengessä.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Sallun Vikki

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Aseseppä

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Meidän tuhva

  • Kuka kertoi:Sauli Joensuu
  • Milloin kertoi: 29.10.2011
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Minä nuorena alle kaksikymppisenä tein jotakin puutyötä,eipä tahtonut oikein tulla valmista. Tuhva tuli siihen paikalle neuvomaan jotta tee näin ja näin,sanoi sitten lopuksi,että näin tehtiin ennen Amerikassa,ei hän ollut milloinkaan Amerikassa käynyt,sanopahan aina näin kun jotakin neuvoi. Sauli Joensuu 2011/10/29 17:30

Kirjoita tähän itse tarina. Käytä tarpeen mukaan alaotsikoita H2 ja H3

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kirjoita uuden tarinan otsikko tähän, nykyisen tekstin tilalle

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Kirjoita tähän itse tarina. Käytä tarpeen mukaan alaotsikoita H2 ja H3

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kirjoita uuden tarinan otsikko tähän, nykyisen tekstin tilalle

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Kirjoita tähän itse tarina. Käytä tarpeen mukaan alaotsikoita H2 ja H3

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….
pitajat/evijarvi/ihmisista.txt · Viimeksi muutettu: 2018/04/07 12:22 / Martti Joensuu