Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


pitajat:evijarvi:muista_aiheista

Evijärvi

Tosia ja tarinoita mieleen tulevista asioista.

Muista aiheista: mitä mieleen tulee


Sanontoja Evijärveltä ja muualta.

  • Kuka kertoi: Mauno Puotinen
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Hullu ku en ottanu tikattavaa mukaan, sano tyttö ku ei tanssiin haettu;
Em minoo ikään pyörivällä tauvilla ollu ja akan oon saanu. sano Keski-Matti;
Em minä niin korejan koreja oo, mutta mun kans on hyvä maata, sano Kärppä-Matti;
Voi ku ois aina pyhä ja naapurissa häät ja kaikki väärät puut ois makkaroita;
Oorninki olla pitää sano Alapään Jaakko kun juovuksissa ojassa makas
Aikapa näyttää mitä köyhä keittää;
Kaikkia sitä on Kaikkivaltiaan karjassa;
Tummun tikkuus meni sekasi ku halsualaisten silat;

Lisää sanontoja löytyy teoksista ”Paremmin tuu ja sano” julkaisija Järviseutu-Seura ry 1977 sekä kirjasta ”Totta toisenkin kerran” julkaisija Järviseutu-Seura ry 1997

Kommentteja
Pieniä muutoksia tehnyt Jussi. Pane kaksi kenoviivaa (alt gr \) lausahduksen loppuun, niin saat seuraavan uudelle riville. /jk

Hautalan-mestarin sanomaa.

  • Kuka kertoi: Leonart Puotinen
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi: Tämän kirjoittajalle.
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Elias Försti (Kasken seppä) Evijärven Lahdenkylästä rakensi taloonsa umpikuistia. Heikki Dahlbacka eli Hautalan-mestari oli siitä ohimennessään kysynyt Kasken-sepältä, että ”meinaakkos tehä tupas viereen makasiinin.” Kuistista tuli yhtä suuri kun talon asuntopuolestakin. — Mauno Puotinen 2011/02/17 15:44

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Muistiinpano

Reijo Ostamo: Merikarvian kylät ja asukkaat1600 ja 1700 luvuilla. Sivu 110

Lainaus:

… Paavo Paavonpoika Kankkunen asettui 1564 Evijärven Kerttuan kylään asumaan, jossa joutui riitelemään Olli Karvosen kanssa. (Katso Laurila). Paavolle tuomittiin Pietarsaaren käräjillä sakkoa 1574 sekaantumisesta toisten käräjäjuttuun 40 mk, 1575 eksymisestä vieraisiin naisiin 40 mk kuninkaalle ja tuomarille, 1788 Purmon Rangvaldin veneen rikkomisesta 3 mk. Paavo oli kuitenkin hyvä korvenraivaaja ja nosti peltoalansa 4 panninalasta 17:ään.

Paavolla oli poika Klemetti Paavonpoika 1599-1636. Klemetti Klemetinpoika Kankkonen 1636-1677. Tämän veli oli varmaankin Paavo Klemetinpoika Kankuinen, jota sakotettiin Uudenkaarlepyyn käräjillä siita, että oli jäänyt saapumatta oikeuden istuntoon. 1636-36 on Paavo Kankuinen eli Kank merkitty Uudenkaarlepyyn henkikirjoihin. 1641 ei nimeä enään esiinny, joten Paavo on tullut Merikarvialle Alakylään korjaamaan rappiotilaa ja antamaan tilalle nimensä mukaan nimen Kank.

Kaskuja

  • Kuka kertoi: Martti Joensuu.
  • Milloin kertoi: Tässä äsken
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Risu-Liisa

Evijärvellä oli aikoinaan piispantarkastus. Rovasti edellisenä sunnuntaina saarnassaan ehdotti, että seuraavan pyhän aikana pidettäisiin kylä siistinä. Ei panna esimerkiksi pyykkiä ulos kuivumaan. Rovasti oli iltakävelyllä perjantaiehtoolla. Niinpä hän näki, kun ”Risu Liisa” pani pyykkiä ulos kuivumaan. Rovasti köpytteli Liisan luokse ja sanoi: Ei ollut puhe viime sunnuntaina, että ei tänä viikonvaihteena panna pyykkiä ulos kuivumaan. Muistaahan Liisa, että piispa tulee kylään ? Tähän Liisa vastasi rovastille: Kyllä minä kauan mietin ja mietin asiaa. Sitten ajattelin kuitenkin, että jos varastaa varastakoon. — Martti Joensuu 2013/03/07 19:28

Evijärven lukkari

Vanha lukkari Evijärvellä oli Kälviältä kotoisin ja puhui tietysti omaa ”äidinkieltään”. Naiset, sen tavan mukaan akat, kehuivat lukkaria: ”Kyllä Sinä hyvä olet veisaamaan, mutta kun veisaat kaikki virret samalla nuotilla”. Tähän lukkari vastasi: ”Siin fain se konsti onkin”. Hän tarkoitti, että joka kerta sama virsi on veisattava samalla tavalla. Naiset taas olivat sitä mieltä, että lukkari veisaa kaikki virret samalla nuotilla. — Martti Joensuu 2013/03/07 19:27

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Inan ruotsinkielinen koulu

Inassa oli kaksi kansakoulua. Ruotsinkielistä koulua pidettiin ns. Asukkaan talossa. Kun esim Inan saaresta tulevat oppilaat menivät tämän talon sivu, tapasi opettaja avata ikkunan ja huutaa ohimeneville oppilaille: tämä on parempi koulu, tulkaa tänne! — Martti Joensuu 2013/03/07 19:27

Aution Jaakko

Kasku

  • Kuka kertoi:Pertti Jokela
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi: Sähköposti
  • Kenelle kertoi: — Johannes Kupila 2010/11/26 17:20
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Aution Jaakko,Evijärven Jokikylästä,oli joskus vähän ”pirunkurinen”. Kerran kaupassa, kait postia odotellessa, Jaakko katseli, kun Pahkamäen Esko jauhoi purukumia. Jaakko meni Eskon viereen ja sanoi: ”Viihtisikkö puhua vähä lujempaa, kum minoon pikkuse raskas kuulone”.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Nakkaaminen

Olin siinä 11-vuotiaana, sodan aikana, pääsiäisnä, serkkuni Tapion kassa ulkona ja hän kysäisi mennäänkö nakkaamaan. En tiennyt mitä hän tarkoitti. Hän kertoi, että Pääsisisenä oli tapana kirjoittaa tutuille pääsiäikortti. Sitä ei lähetetty postin kautta, vaan lapset kävivät sen salaa nakkaamassa mahdollisimman huomaamattomasti naapurin ulko-ovesta sisälle ja sitten karkuun. — Johannes Kupila 2011/02/14 17:21

Ottaa onkeensa

Kun neuvotaan toista henkilöä ja hän oppii tai tajuaa tarkoituksen: Hän ottaa onkeensa — Martti Joensuu 2011/08/11 12:54

Vanhoja mittoja

TILAVUUDEN MITTOJA :  Jumpru     =                8,1788 cl
                      Kortteli   = 4   jumprua    3,2715 dl
                      Tuoppi     = 4   korttelia  1,3086 l
                      Kannu      = 2   tuoppia    2,6172 l
                      Nelikko    = 12  kannua    31,406 l
                      Tynnöri    = 4   nelikkoa   1,2563 hl
                      Aami       = 60  kannua     1,5703 hl
                      
Pituuden mittoja :    Linja      = 1/12  tuumaa   0,2062 cm  
                      Tuuma      = 12   linjaa    2,4742 cm
                      Kortteli   =  6   tuumaa   14,8540 cm
                      Jalka      =  2  korttelia 29,6900 cm
                      Kyynärä    =  2  jalkaa    59,3800 cm
                      Syli       =  3  kyynärää   1,7814 m
                      Virsta     = 600 syltä      1,0688 km
                      Peninkulma =  10 virstaa   10,6880 km

Matti Sirosen muistiinpanoista kirjasi: — Martti Joensuu 2012/03/20 17:36

Museovirasto, Vanhat mitat rakentamisessa

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Pyöräretki

Kävin kansakoua kirkonkylässä, koulunmäellä, nykyisin puhutaan vesitornin mäestä. Anttikosken Eino oli yläluokilla opetajanamme. Hänellä oli tapana keväällä viimeisinä koulupäivinä viedä meidät pyöräretkelle. Taasen oli koittanut tuo retkipäivä. Kiersimme polkupyörillä Evijärven. Taisi tulla suunnlleen maraton. Eväitä söimme Istan Matin mökin pihahamaalla. Eino halusi näyttää paikan, missä Tea Ista on syntytnyt. Perhe oli muuttanut Viljakkalaan ja sieltä Lohjalle. Lohjalla Tea on kirjoittanut ylioppilaaksi. Mökki oli siten, että käännyimme Laihorinteeltä Inaan päin. Seuraavaksi tuli Lintumäki ja seuraava mäki oli Perkiönmäki. Perkiönmäen Kaarenhaaran puoleisen alarinteestä kääntyi ”silloin Kärrytie”, nyttemmin paljon parempi tie Anttikoskelle. Istan mökki oli tuon kärrytien varella. Kun olimme syöneet kukin omat eväämme, huolehti Eino, että ainuttakaan roskaa tai jätettä ei jälkeemme jäänyt. Sekin oli uutta siihen aikaan. Seuraavaksi pysähdyimme Joensuussa. Eino halusi näyttää paikan, misä isäni on synynyt. Taloa ei enää silloin ollut, mutta talon kivijalka oli.Tästä matka jatkui Inan ”korkekoululle” ja Tervaskankaan kautta takaisin kirkonkylään. — Martti Joensuu 2014/02/22 21:31

Kynttilöistä

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Kynttilät ovat perinteisiä talikynttilöitä. Nyttemmin usein erilaisia sähkökyntteleitä, jopa Led - kyntteleita. Sodan jälkeen puhuttiin vielä aivan yleisesti sähkölampuun liittyen kynttelistä, 40 kynttilän lamppu oli jo todella hyvä, paljon oli käytössä 20 kynttilän lamppuja. Oli kuitenkin vielä erikoisempaa, kun jokin moottori oli sanut ehkä liikaa ”ryyppyjä”, sanottiin että kynttilät ovat kastuneet. Ei sanottu, että tulpat ovat kastuneet, kuten nyt sanotaan. Vielä yksi käsite kynttilöille. Kun lapsena ei osannut tehdä jotain tehtävää oikein, alkoi aikuisen kummentti usein näin: Voi taivahan talikynttilät. — Martti Joensuu 2014/02/24 15:46

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Tapahtui rippikoulussa

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Rippikoulussa rovasti oli edellisenä päivänä kertonut Martti Lutherista. Seuraavana päivä hän testasi kuullun ymmärtämistä. Hän kysyi: milloin Luther kuoli. Kukaan ei viitannut. Niinpä rovasti osoitti lähimpänä olevaa poikaa vastaamaan. Poika oli hämillään ja vastasi, että en ole kuulut Martin sairastellenkaan. Tarina taitaa olla peräisin Paulin ehtymättömästä pajasta. — Martti Joensuu 2014/02/25 10:22

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Oliko sopuleita aikaisemmin tällä alueella ?

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Vanhan miehet kokoontuivat aikoinaan muistelemaan vanhoja tapahtumia. Usein he meidänkin pirtissä muistelivat propsinajoa ruotsinkielisellä alueella. Eräänä keväänä oli ollut päästäisiä niin paljon kevätkelillä liikkeellä, että reki juuttui kiinni. Päästäisten oli tietenkin helpompi juosta reen jalasjäljessä ja jäivät alle. Tulee mieleen: Olisiko ne otukset kuitenkin olleet sopuleita. — Martti Joensuu 2014/02/25 10:39

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kaivosselkä Inassa

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Inassa on Kaisosselkä. Aina tullut ajateltua tuon nimen merkitystä, Asian tutkiminen on kuitenkin siirtynyt sopivampaan ajankohtaan. Nyt tuumasin, että tässähän tämä selviää. Kyllä joku tietää mistä tuo nimi johtuu. Samalla saattaa selvitä sekin mitä entinen Ena nyttemmin Ina tarkoittaa — Martti Joensuu 2014/02/25 15:25

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Lännellä

  • Kuka kertoi:Sauli Joensuu
  • Milloin kertoi:11.11.2014
  • Missä kertoi:Kotona.
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Eräs sukulainen oli käynyt lännellä 1930 luvun paikkeilla, oli päässyt heti töihin farmille.Isäntä oli määrännyt auraamaan peltoa,se olikin vähän isompi sarka mitä suomessa oli totuttu. Traktori oli vähän isompi kuin piikkilangan kiristäjä,aurassa oli siipiä oikein enemmälti. Lähin pellon reunasta auraamaan,isäntä sanoi että kun kierrät kerran tule sitten syömään.

Kirjoitti,Sauli Joensuu.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Telefooneista Evijärvellä

  • Kuka kertoi: Martti Joensuu
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Karvosessa oli aikoinaan vain 2 puhelinta. Ne olivat samassa langassa. Toinen oli Karvosen Ilmarilla ja Martalla ja toinen Lappisen Olavilla.

Aukusti Melender oli puupomona Kniivilän Jaakolla. Aukusti asui Hevosaholla, talossa jossa myöhemmin asui Ahosen Viljami. Kniivilän Jaakko osti pomolle puhelimen. Se oli siihen aikaan harvinaista. Samainen puhelin on nyt Näätälahden (Lahden) Heikin hallussa.

Kirkonkylässä oli useita puhelimia samassa langassa. Merkittävin oli Nahkaniemen uittokämpän ja Isohellan teolilisuuslaitoksen yhteislanka. Emas Eeli oli Nahkaniemellä kämpän pomo. Hän vastasi aina kun puhelin soi. Useimmiten siellä kyseltiin: Onko Isohellalla ? Eeli vastasi aina samalla tavalla: Ei, meillä on vain pieni hella. Viimein Eeli kyllääntyi tuohon hellaan siinä määrin, että löi kirveellä piuhan poikki. Uittoyhtiön pomo: Kattilakosken Runar soitti Nahkaniemelle. Puhelimeen ei vastattu. Viimein hän lähti tutkimaan tilannetta. Hän haki puhelinmiehiä katsomaan mikä oli vikana. Pieässä savuisessa kämpassä ei vikaa kovin äkkiä löydetty. Pitkän työskentelyn jälkeen asia kuitenkin selvisi ja vika oli helppo korjata. Näin Eeli sai taasen vastata heillä olevan vain pini hella.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Retkellä nähtyä ja kuultua

  • Kuka kertoi: Aatos Paalanen ja Carita Surma-aho
  • Milloin kertoi: Maaliskuulla 2018
  • Missä kertoi: Toimntakertomuksessa
  • Kenelle kertoi: Kokousväelle

Evijärven kuvataideyhdistys Pisaran retki: Sievi

Kevään retki järjestettiin la 29.4.2017 yhdessä Evijärven kunnan kulttuuritoimen kanssa Sieviin ja Ylivieskaan. Sievissä tutustuimme aluksi Sievin kirkkoon. Sitä meille esitteli seurakunnan kappalainen Tapani Kirsilä. Hän on Evijärveltä lähtöisin ja tapaaminen oli kaikille mieluisa yllätys. Kirkon eteisessä oli taidokkaat suuret puuveistokset; Joosef, Maria, seimi ja aasi. Kirkon historiasta kertoi myös historioitsija Anne Ruuttula-Vasari. Sievi Shopissa saimme tutustua Sievin kengän valikoimiin. Paljon kauppaa teimme kakkoslaadun edullisilla kengillä. Tämän jälkeen maistui hyvin kahvit Kiurunkankaan maatilamatkailukohteessa. Kiertoajelulla kävimme vanhan keskuksen kappelilla ja Asemakylällä. Sievi tunnettiin aikaisemmin myös Evijärvenä. Keskustassa on ollut järvi, joka on kuivattu. — Martti Joensuu 2018/03/10 13:28

Evijärven kuvataideyhdistys Pisaran retki: Ylivieska

Ylivieskassa ensimmäinen ja tärkein kohde oli palaneen kirkon rauniot. Keskellä oli alttariristi, joka oli sommiteltu pitkistä hiiltyneistä laudoista ja lankuista. Perustuksen kivipaasia oli aseteltu ympärille istuinpenkeiksi. Raunioilla oli järjestetty jumalanpalveluksia. Oppaana oli yksi seurakunnan papeista. Hän kertoi myös ennen paikkakunnalla vaikuttaneesta Pietari Päivärinnasta. Kiertoajelulla yllätyimme kaupungin suuruudesta. Akustiikka on heidän hieno iso kulttuuritalonsa, jossa on monenlaista toimintaa. Siellä on näyttely- ja kokoontumistiloja. Isossa auditoriossa saimme seurata taidokkaan kuoron harjoituksia. Salissa oli aivan erityisen hyvä akustiikka ja se onkin ollut suosittu konserttipaikka. Ruokailumme oli myös järjestetty kulttuurikeskukseen. Kiertoajelulla näimme kaupungin jokimaiseman ja kuuluisan savisillan sekä Risto Saalastin patsaat; Kyösti Kallio ja Elämän vesi. Evijärvellä on Saalastin Uittomies patsas. Oppaana oli Arja Nevanperä. Kaupungin puolelta vierailuamme järjesti markkinointipäällikkö Marita Öljymäki-Maarala. Ennen paluumatkaa kävimme Kärkkäisellä. Matkalla oli mukana 23 henkilöä. — Martti Joensuu 2018/03/10 15:22

Evijärven kuvataideyhdistys Pisaran retki: Veteli-Kaustinen-Toholampi

Syksyn matkakohteena oli Veteli-Kaustinen ja Toholampi, oppaana Vetelissä ja Kaustisella oli Pirjo Palosaari-Penttilä. Ensimmäiseksi kurvasimme Vetelin Kemoran radan ympäri linja-autolla ennätystä yrittäen, mielenkiintoinen paikka. Vetelin kirkossa kävimme sisällä. Vetelin hautausmaalle on haudattuna Evijärvellä pitkään toimineet opettajat Antti ja Irene Iho. Muistoksi käynnistämme istutimme haudalle punaisen kanervankukan. Räyringissä meille oli jo esitelty paikka, josta Väinöntalo on siirretty Evijärvelle. Jouko ja Kosti Saaren syntymäkoti on Räyringissä, kuten myös Evijärven vävypojan Esko Ahon syntymäkoti. Kaustisella hienosti entisöidyssä Kraatarintalossa meille kerrottiin siihen liittyvänä Ilmari ja Tapio Wirkkalan elämänvaiheista. Kahvit juotiin Kansantaiteen keskuksessa oppaan kertoessa talosta. Toholammilla meille toimi oppaana Erkki Kujala. Hän esitteli mm. Pekka Jylhän taideteoksia Toholammin kunnantalolla, joka on kaunein näkemämme kunnantalo. Kujala on toiminut usealla työsaralla, mm. radiotoimittajana. Hän väitteli vielä tohtoriksi täyttäessään seitsemänkymmentä vuotta, hän on todellinen tietopankki. Tutustuimme Pajamäen museoalueeseen ja menomatkalla sinne saimme nähdä vielä hyvin säilyneen laajan keskipohjalaisen kulttuurimaiseman; laajat ja tasaiset peltoalueet, jossa joki virtaa. Pajamäen tuvassa oli myös meidän ruokailu. Saimme ostaa sieltä kuuluisaa toholampilaista Viitalan sihtilimppua. Tämän jälkeen poikkesimme Finn Spring Oy juomatehtaalla, joka työllistää n. sata henkeä, tehdas on valtava. Matkalle osallistui 24 henkilöä. — Martti Joensuu 2018/03/10 15:31

Pisaran näyttelyt ja muu toiminta

Evijärven kuvataideyhdistyksen ikkunagalleriassa oli vuoden 2017 aikana seuraavat taiteilijat : Essi Sandon öljyvärimaalaus ja Carita Surma-ahon joulutontut näyttely jatkui vuodenvaihteen yli. Eveliina Kontiaisen hätkähdyttävät muotokuvat öljyvärein. Irma Forsbackan pääsiäisaiheinen maalaus, Sirpa Katajan maalauksia, valokuvanäyttely tutut ja tunnetut evijärveläiset, Aira Pykärin maalauksia. Jouluvalokoriste; Maria, Joosef ja seimen lapsi. Yhdistyksemme vuosinäyttely oli Tiirassa elo- ja syyskuun ajan, mukana oli 13 taiteilijaa, 32 teosta. Evijärven markkinoiden aikana la 1.7.2017 yhdistys järjesti perinteisen lasten katupiirustuskilpailun, jossa oli sarjat alle 7-vuotiaat ja yli 7-vuotiaat. Palkinnot jaettiin seuraavasti: alle 7-vuotiaat I Tyyne Koivukangas, II Antton Herlevi, III Isabella Lassila. Yli 7-vuotiaat I Aada Vaattovaara, II Iiris Torppa, III Minttu Kangasmetsä. Kilpailun valvojina olivat Tuija Saarteinen ja Merja Kottari. Tuomareina olivat Carita Surma-aho, Leena Försti, Rita Haapasaari Kilpailuun osallistui 31 lasta. Yhdistys osallistui Evijärvi 150-vuotta pääjuhlan salin koristeluun. — Martti Joensuu 2018/03/10 15:39

Pisaran retkitoiminta 2016. Kohteena Lapua

RETKET Kevään retki järjestettiin la 14.5.2016 yhdessä Evijärven kunnan kulttuuritoimen ja EL Evijärven yhdistyksen kanssa Lapualle ja Seinäjoelle. Lapuan tuomiokirkkoa meille esitteli yksi papeista. Kirkon erikoisuutena on pieni kappeli, joka on kirkon viimeisimmän remontin yhteydessä rakennettu sakastin päälle. Siellä on pidetty pieniä vihki- ja kastetilaisuuksia. Portaat sinne olivat kylläkin melko jyrkät. Voimakkaan tunnelman tilaan siellä antoi kirkon vanha alttaritaulu. Näyttävät ratsuaiheiset seinämaalaukset kiertävät kirkkosalin keskikupolin kulmaukset. Ulkona opas kertoi patruunatehtaan räjähdyksen uhrien siunaustilaisuudesta; mm miten arkut oli sijoitettu, pappien lukumäärän, arkkujen kuljetustavan. Räjähdysonnettomuudesta oli kulunut 40 vuotta. Kulttuurikeskus Vanha Paukku oli seuraava tutustumiskohde. Sitä meille esitteli Maarit Lahdensuo. Paukun kappelissa oli esillä myös kuvataulu, jossa oli onnettomuudessa menehtyneet henkilöt, myös yksi evijärveläissyntyinen. Kävimme myös vieressä olevassa Lapuan Taidemuseossa, jossa oli esillä kahden saksalaistaiteilijan voimakkaita maalauksia ja veistoksia ja kollaaseja isä- aiheesta. Lähellä ovat myös Pata-laukku ja Lapuan Kankureitten myymälät. Kankureilla on näyttävät esittely- ja myymälätilat. Pata-laukku valmistaa kaikkien tunnistamia retro jenkkikasseja, on isoja ja pieniä malleja, keltaisia ja punaisia jne. Kahvit joimme Villa Annalassa, joka on aivan Lapuan joen äärellä. Paikka on samalla Kutomo Annalan tehtaanmyymälä ja kahvila. Se on jonkun matkan päässä keskustasta, sijainti on hyvin luonnonläheinen ja idyllinen.

Pisaran kohteena Seinäjoki

Seinäjoella meidät otti vastaan Tuija Ahola, joka on tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan liitossa kulttuurin kehittämissuunnittelijana. Hän esitteli meille liiton toimitilat ja kertoi omasta tehtäväkentästään. Tuija on myös virallinen Aalto-luotsi, joka on perehtynyt Alvar Aallon tuotantoon Seinäjoella. Hänen johdollaan tutustuimmekin kaupungintaloon ja vanhaan kirjastoon, jotka ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Tuija oli meidän kanssa myös Ravintola Almassa, jossa ruokailimme seisovasta pöydästä. Almassa on myös hotelli, johon oli juuri valmistunut laajennusosa. Se oli tehty vanhaan vesitorniin, josta höyryjunat olivat ottaneet aikoinaan vetensä. Saimme käydä tutustumassa yhdessä upouudessa saunallisessa sviitissä. Tilat olivat hyvin hienot ja erikoiset. Matkalla oli mukana 19 henkilöä.

Pisaran näyttely ja toiminta 2016

NÄYTTELYT JA MUUT TAPAHTUMAT Evijärven kuvataideyhdistyksen ikkunagalleriassa oli vuoden 2016 aikana seuraavat taiteilijat : Valokuvanäyttely Tutut ja tunnetut evijärveläiset jatkui edelliseltä vuodelta. Seija Paanasen maalaamat ikonit, Hilja Elgbackan tekemät korut ja koriste-esineet, Väinö Tuomaala 100 vuotta; juliste ja valokuvasuurennoksia. Essi Sandon öljyvärimaalaus ja Carita Surma-ahon joulutontut. Kuvataideyhdistyksen vuosinäyttely oli Taidetila Tiirassa elo- ja syyskuun ajan, mukana oli 12 taiteilijaa, 34 teosta. Alahärman kuvataideyhdistys kutsui yhdistyksemme vierailijaksi mukaan heidän vuosinäyttelyynsä Onnelaan 29.6- 1.8.2016. Mukana olivat Essi Sando, Kaisu Joensuu ja Aatos Paalanen yhteensä viidellä työllä. Kuvataideyhdistyksen 20-vuotisjuhlaa vietettiin taide-esitelmän merkeissä. Soile Yli-Mäyry oli alustavasti lupautunut tulemaan kertomaan näyttelymatkoistaan kaukaisiin maihin ja kulttuureihin, mutta viime tipassa hän joutui perumaan tulonsa. Tilalle saimme kuitenkin nopeasti Reijo Kivijärven, joka on juuriltaan evijärveläinen. Reijo kertoi taiteen tekemisestään valtuustosalissa to 17.11.2016 klo 19. Kuulijoita oli paljon ja Reijolla oli myös mukanaan useita maalauksiaan. Kuvataideyhdistyksen stipendin, 50 €, sai ylioppilas Vilma Saarinen hyvästä menestymisestä ja suuresta innostuksesta kuvataiteissa. Evijärven markkinoiden aikana su 3.7.2016 yhdistys järjesti perinteisen lasten katupiirustuskilpailun, jossa oli sarjat alle 7-vuotiaat ja yli 7-vuotiaat. Palkinnot jaettiin seuraavasti: alle 7-vuotiaat I Laura Rintatyni, II Eleonoora Annola, III Isabella Lassila. Yli 7-vuotiaat I Nella Pisto, II Noora Kupila, III Kerttu Vuorinen. Kilpailun valvojina olivat Carita Surma-aho ja Hilja Elgbacka. Tuomareina olivat Carita Surma-aho, Hilja Elgbacka ja Olavi Koivukangas ( Juhani Palmu oli estynyt tulemasta ) Kilpailuun osallistui 36 lasta. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 10.3.2016 klo 14 Ravintola TuuHetissa — Martti Joensuu 2018/03/13 13:04

Evijärven kuvataideyhdistys Pisaran retkitoiminta 2015 kohteena Kauhajoki

RETKET Kevään retki järjestettiin la 16.5.2015 yhdessä Evijärven kunnan kulttuuritoimen kanssa. Kohteena oli Kauhajoki. Menomatkalla ajoimme Ilmajoen kekustan kautta, josta paikallinen opas Tuula Löppönen nousi autoomme. Hän esitteli puolen tunnin kiertoajelun aikana autosta Ilmajoen keskustan nähtävyyksiä; Yli-Laurosen talomuseo, Ilkan patsas, Ilmajoen museo, Ilmajoen kirkko ja Ilmajoen musiikkijuhlien esiintymispaikka, jossa oli menossa ooppera Oskar Merikannosta harjoitukset. Perillä Kauhajoen keskustassa ensin joimme kahvit Valkoisessa Puussa, siellä meitä odotti Tarja Nori. Hän oli oppaana koko loppumatkan ajan. Valkoinen Puu on osa kotiseututaloa, joka on entisöity. Yläkerrassa on Hellagalleria, joka toimii näyttelytilana. Esillä oli parhaillaan maalauksia hevosista. Alakerrassa toimiva kahvila on kauniisti sisustettu ja levonnaiset hyviä. Kotileipomo on erikoistunut amerikkalaisiin kakkuihin. Paikka oli ollut mukana television leipomokilpailussa. Kotiseututalon puutarhassa oli esillä Suomen tunnetuimman itetaiteilijan Alpo Koivumäen veistoksia. Hänet tunnetaan laajalti myös ulkomailla, joissa hän pitää näyttelyitä. Kävimme Kauhajoen kirkossa. Sisältä se muistuttaa jonkin verran Lakeuden Ristiä. Ne ovatkin rakennettu melkein samoihin aikoihin. Ulkoasultaan kirkko on dramaattinen, se muistuttaa kansillaan seisovaa avattua Raamattua. Keskustan tuntumassa on myös eduskunnan istuntosalimuseo. Eduskunta oli evakossa Sanssin koululla Talvisodan aikana. Oppaan selostus ajasta oli vaikuttava. Keskustan pääraitti Topeeka oli miellyttävä, koska istutuksia oli runsaasti ja ne oli rajattu huolellisesti erilaisilla kiveyksillä ja päällysteillä ja katuvalaisimet olivat ilmeikkäät ja riittävän matalalla. Kaupunki olikin saanut aikoinaan valtakunnallisen ympäristöpalkinnon keskustaraitin rakentamisesta. Koko matkan merkittävin ja merkillisin kohde oli Hyypänjokilaakso. Se on n. 20 km pitkä, n. 2km leveä ja n. 80-100m syvä. Ajoimme eräästä kohtaa laakson poikki, pysähdyimme pohjalle ja ihmettelimme. Olimme melkein kuin vuorten välissä, mutta kuitenkin Pohjanmaalla! Ruokailimme Asuulissa, jossa oli pitopalvelu Minna-Marian herkullinen seisova pöytä. Matkalla oli mukana 19 henkilöä.

Retki kohteena Oravainen - Maksamaa - Vöyri

Syksyn retki tehtiin la 17.10.2015 yhdessä jälleen kunnan kulttuuritoimen kanssa Oravainen- Maksamaa- Vöyri suunnalle. Oppaana koko matkan ajan oli Karita Sillanpää. Ensimmäinen kohde oli Kimon Ruukki Oravaisissa. Menomatkalla kävimme pikaisesti katsomassa autossa istuen Alahärmän Hunurijärven matkailukohdetta, koska kohteesta on kirjoitettu paljon. Kimon ruukki on Pohjanmaan ainut rautaruukkimuseo. Museo on vuoden 1763 rautamakasiinissa. Ympäröivä luonto on lehtevä ja rehevä padottuine lampineen ja siltoineen. Alueella on useita vanhoja rakennuksia, yhdessä niistä on kahvila, jossa joimme pullakahvit. Oravaisten keskustassa teimme kiertoajelun ja opas kertoi pakolaisista, joita alueella oli ollut jo kymmeniä vuosia ja että he olivat sopeutuneet hyvin ja olivat myös työllistyneet hyvin. Kävimme sisällä Oravaisten kirkossa, joka on Jacob Rijfin suunnittelema, kuten on myös Kortesjärven kirkko. Autossa istuen katsoimme Oravaisten kivipuistoa, joka on aivan meren äärellä. Esillä siellä on yli 100 erilaista kivilajia eri puolilta Suomea. Samoin autosta käsin katsoimme Vänrikki Stoolin keskusta ja kuuntelimme oppaan selostuksen paikasta. Maksamaalla kävimme Tottesundin kartanossa, jonka suuressa salissa on pidetty Jean Sibeliuksen ja Aino Järnfeltin häät. Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi häistä oli järjestetty näyttely. Kartano on perustettu vuonna 1660. Se on toiminut mm Pohjanmaan rykmentin everstin asuinpaikkana. Kartanon valkoinen Rouva kummittelee edelleen kolmannessa kerroksessa. Maksamaan kirkko on pieni ja kaunis, mutta sisällä emme ehtineet käydä. Autosta käsin näimme myös Klemetsin kolme pohjalaistaloa, jotka ovat lähekkäin toisiaan, päädyt maantielle päin. Syömässä kävimme Nabbenissa, joka on vierasvenesatamassa. Vöyrin kirkossa kävimme sisällä. Kirkko on länsitornillinen tukipilarikirkko, alttaritaulu koostuu puuveistoksista. Autosta päin tutustuimme Campus Norrvallan alueeseen, jossa aikaisemmin oli kylpylä. Nykyään siellä on urheilun, liikunnan ja koulutuksen ruotsinkielinen osaamiskeskus luonnonkauniissa ympäristössä. Vöyrin keskustassa oli mielenkiintoinen Paul Hägglundin galleria, jossa oli runsaasti hänen taidokkaita öljyvärimaalauksiaan. Aiheina niissä ovat usein vanhat työtavat ja arkielämä maaseudulla sekä vanhat rakennukset ja maisemat. Matkalla oli mukana 23 henkilöä.

Pisaran näyttelyt ja muu toiminta 2015

NÄYTTELYT JA MUUT TAPAHTUMAT Evijärven kuvataideyhdistyksen ikkunagalleriassa oli vuoden 2015 aikana seuraavat taiteilijat : Alli Koskelan akvarellinäyttely jatkui uusilla töillä, Hilja Elgbacan öljyvärimaalaukset Vanhat työtavat. Valokuvanäyttely Tutut ja tunnetut evijärveläiset. Kuvataideyhdistyksen vuosinäyttely oli Taidetila Tiirassa elo- ja syyskuun ajan, mukana oli 7 taiteilijaa, 34 teosta. Evijärven markkinoiden aikana la 4.7.2015 yhdistys järjesti perinteisen lasten katupiirustuskilpailun, jossa oli sarjat alle 7-vuotiaat ja yli 7-vuotiaat. Palkinnot jaettiin seuraavasti: alle 7-vuotiaat I Valtteri Ahopelto, II Miisa Pessi, III Lauri Pulkkinen. Yli 7-vuotiaat I Siiri Vuorinen, II Inka Holm, III Kerttu Vuorinen. Kilpailun valvojina olivat Mari Takamaa ja Hilja Elgbacka. Tuomareina olivat Leena ja Tapio Försti ja Tuija Ahola. Kilpailuun osallistui 35 lasta. — Martti Joensuu 2018/03/13 13:30

Terveitä ihmisiä

Tapahtui mahdollisesti Vimpelin pesäpallokentällä. Alajärven lääkäri, Leopold, tuli katsomaan ottelua. Kaikki paikat oli täynä väkeä. Leopold etsiskeli paikaa ja loihe siinä lausumaan: ”Onpa täällä paljon terveitä ihmisiä”. — Martti Joensuu 2018/10/06 22:39

Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kirjoita uuden tarinan otsikko tähän, nykyisen tekstin tilalle

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Kirjoita tähän itse tarina. Käytä tarpeen mukaan alaotsikoita H2 ja H3

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kirjoita uuden tarinan otsikko tähän, nykyisen tekstin tilalle

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Kirjoita tähän itse tarina. Käytä tarpeen mukaan alaotsikoita H2 ja H3

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….
pitajat/evijarvi/muista_aiheista.txt · Viimeksi muutettu: 2019/01/05 09:35 / Erkki Joensuu