Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


pitajat:evijarvi:puheenparsista

Evijärvi

Tosia ja tarinoita mieleen tulevista asioista.

Puheenparsista: murteista, arkkiveisuista


Järviseutulaiset suolankeitossa

  • Kuka kertoi: Viktor Peltokangas
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:Järviseudun Joulu 1960 s 18
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/09/18 20:33

Suolankeitto

Kun vaimo lähtee suolankeittoon, hän lähtee vanhempiensa kotiin epäsovun vuoksi. — jussi 2010/11/30 11:02

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Laulu

  • Kuka kertoi: Ida Kultalahti Muistikirja 1929
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Iloisesti iltasella Latasella juotiin
aamusella surullisesti tohturia tuotiin.

Lassilan Jaakon puukossa oli messingistä varsi
jolla se sen Jaanan Matin rintaluita karsi.

Lassilan Jaakon puukko on valoteräksestä
jolla se sitten sen mustan veren laski Matin sydämestä.

Wattahon Maija se Evijärven rajalla oli karttuunaplänningissä
Lassilan Jaakko se Vaasan linnassa istuu kahlehissa.

Jos minä oisin vuotta ennen sen Wattahon Maijan saanu
niin en minä oisi sen Matti vainaan verta vuodattanu.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Murteesta

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, — Johannes Kupila 2010/11/05 19:13

Murresanoja

  • A
  • Aammenessa = lopussa; ”Tummu keitti kahavit ja kahavi oli vähissä, sano: onneks ei ollu aivan aammenessa.”
  • Aataminnahalla = alasti
  • Aias = riukuaidan vaakaosa; ”Kun haapanen aias ja katajainen seiväs, niin hyvä.”
  • Aiasvitas = vitaksesta väännetty pystyaidan side, jonka varassa aidas lepää
  • Aiata = paijata, silitellä
  • Aisa = sanonnassa: aisaan potkaistu = avioton äiti tai avioton lapsi
  • Aisottaa = valjastaa hevonen; Inan kylässä hevonen ”pantiin valiaisiin”, ei aisotettu
  • Aitavieri = aitovieri, aidanvieri, yleensä vähämerkityksellisempi tiluksen osa
  • Aituus = karjalle aidattu alue
  • Ajaantua = ajautua
  • Akka = aviovaimo, nainen, (käytettiin yleisesti ilman mitään halventavaa merkitystä)
  • Akottua = mennä naimisiin, ”ottaa akka”
  • Alatoopi = aladobi, lihahyytelö
  • Alusruoka = ateriassa eturuoka, pääruoka
  • Alusmaito = maitoa seisottaessa astian pohjapuolelle jäänyt vähärasvaisempi maito
  • Amma = lapsenvahti, tilapäinen lapsenhoitaja; ”Olin lapsenammana.”
  • Ankkastukki = pullapitko
  • Annas olla = hetki miettimiseen; ”Annas olla, kun aattelen.”
  • Apeskaukalo = eläinten ruoka-astia
  • Appura = ahven
  • Asia = sanonnassa: ”Ei tee yhtään asiaa” = ei haittaa mitään
  • Asua = asua maata = viljellä maata
  • Auskari = äyskäri, pitkulainen kauha veneessä veden poistoa varten; myös ”jauhoauskari”
  • Avento = avanto
  • Aviisi = sanomalehti; ”Tuloo aviisit kun Lemppuksen kissallen.”
  • Avisjooni = huutokauppa
  • E
  • Eellimmäinen = eellinen = edellinen
  • Eestulematon = kehittymätön, saamaton
  • Ees taas = edestakaisin
  • Ehon tahon = ehdoin tahdoin, tahallaan, vartavasten
  • Eilissäpäivänä = eilen
  • Eines = aamiainen
  • Eistupa = eteisen viereinen kamari, jonne käynti eteisestä, usein tupaa vastapäätä
  • Elikot = kotieläimet, karja
  • Elukat = kotieläimet, karja
  • Eltata = eltata saunaa, uunia, lämmittää puilla. Elä nyt enää eltaa, kun on niin kuuma.
  • Elä = älä; ”Elä siitä piittaa.”, myönt. huudahduksena: Eihän!, Uskomatonta!
  • Emuus = leivän aihio
  • Enei = enemmän
  • Ennenkö = ennen kuin
  • Enään = enää
  • Este = ensin, myös muoto: esten
  • Eten peten = mennä, menettää; sanonnoissa: ”eten peten”, = ”kuin kankkulan kaivoon”
  • F
  • Faartata = lähteä nopeasti
  • Fati = vati
  • Fatitauti = aliravitsemus
  • Fiilata = viilata
  • Fiili = viili
  • Finkerpori = fingerbori, sormustin
  • Fyllätä = 1. korottaa, siirtää maata, 2. täyttää jollakin
  • H
  • Haahottaa = kulkea, juoksennella oudolla tavalla tai merkillisesti pukeutuneena
  • Haalonen = haalea
  • Haaltaa = haalia
  • Haavaheinä = kastikas
  • Hahtuva = rullalle pyöräytetty karstattu villa
  • Hai, haippas = hae, haepa
  • Hairasta = siepata, tarttua nopeasti kiinni; ”Hairasin vaan nisupalan evääks.”, myös eläimen näykkäisystä
  • Hairata = olla muistamaton, toimia hassahtavasti, ”viirata”; ”Jo muakin tässä kohta hairaa.”
  • Hairoa = haroa, esim. tukkaansa; hukkuva hairoo saadakseen kiinni jostain
  • Halakasta = halkaista; maito ”halakastiin”, kun kerma erotettiin maidosta separaattorilla
  • Halakohuone = puuvaja
  • Haleta = haljeta
  • Halapaus = halvaus
  • Haltata = ontua
  • Hames = leninki, mekko; (ks. puolihames)
  • Hankisääski = pienikokoinen tai laiha ihminen
  • Hankki = olkapään yli menevä kantoliina tai -remmi, hankkilus
  • Hannia = raaskia, raskia
  • Hantaaki = kädensija, ripa, kahva, myös: naulakko, usein puun oksasta tehty, yksi ripustuskoukku
  • Hanttipuli = hanttapuli, vähemmän kelpo tavoiltaan, huikentelevainen
  • Hantuuki = pyyheliina, pyyhe, ”käsihantuuki”, ”tiskihantuuki”
  • Hapenes = innokas, jotain hamuava, ”hapenes rahalle”, ”hapenes työlle”
  • Harakoia = harakoida, elämöidä, hullutella
  • Harikka = kirnupiimä
  • Harjustin = länkien yläpään kiristysremmi
  • Harkata = tehdä huonosti, jättää väliin
  • Harrata = hidastaa menoa, pistää vastaan, harata vastaan
  • Hauenheinä = siimapalpakko, ohut pitkä järvikasvi, joka helposti kiertyy perämoottoriin ja kalaverkkoon
  • Haukipaikka = aukkopaikka, kylvössä väliin jäänyt alue, ”hauta”
  • Hauta = ks. haukipaikka
  • Hauteet = kotueläinten ruoaksi haudutetut akanat ja kuivikkeet
  • He! = ota! ole hyvä!
  • Heihei = hassahtava
  • Helepata = helpottaa, auttaa
  • Hellu = heila
  • Hemahtaa = tuoksua, myös: ihastua, rakastua johonkuhun
  • Hermotipat = kamferitipat, ”nerviini”
  • Hertti = tehosana; hertti leijaa, hertti nähköön, hertti sentähe, herttinen aika
  • Hespyyteri = epäilyttävä avustaja tai kauppamies
  • Het = heti (tehosana); ”Tuuli het niin ettei ikään”
  • Hetkään = hetikään, läheskään; ”Ei hetkään niin kylymää kun eillen.”
  • Hia = hiha, olla hialla = olla yöjalassa
  • Hierin = härkin, leipätaikinan juuren sekoitukseen tarkoitettu puinen haarapiikkinen väline
  • Hiirenherne = hiirenvirna
  • Hila = saranoitu aidan portti, veräjä
  • Hilijaset = huopatossut, huopikkaat
  • Hilikku = hilkku = 1. vanha 25 pennin kolikko, 2. sanonta: olla hilikulla = olla täpärällä
  • Hilijan = hiljattain, äsken, lähiaikoina; ”Kävi se tässä hilijan.”
  • Hillakka = puolukka
  • Hinkki = peltinen muutaman litran vetoinen suppusuinen sangallinen astia; maito-, vesi-, kaljahinkki
  • Hintrata = siirtää vähän kerrallaan painavaa esinettä
  • Hojaantua = horjahtaa, kallistua johonkin suuntaan
  • Hoksottimet = silmät; joskus kaikki aistit ja järki; ”Onko sillä kaikki hoksottimet tallella?”
  • Hollihaka = puurakentamisessa käytetty kaksipäinen haka hirren tukemiseksi veistettäessä
  • Hollilla = kohdalla
  • Holtaanen = saman kokoinen, saman arvoinen. Kyllä tuo Pekka on meidän Matin holtaanen.
  • Honata = huomata, hoksata
  • Honia = kahmia, ahnehtia
  • Honttura = epävarma, heikottava, horjuttava; ”honttura olo”, subst. honttura = humalainen
  • Hopales = huolimaton, hätäinen
  • Horasta = juoda äkkiä ahneesti; ”Tahto vettä ja horas het koko napullisen.”
  • Horata = houria, hourailla, puhua sekavia, olla muistamaton tai muistaa väärin
  • Hornata = kuorsata
  • Horttoilla = kuljeskella sinne tänne päämäärättä tai eksyneenä
  • Hotales = huolimaton, hätäinen
  • Housunpultti = housunlahje
  • Hulikka = pieni puuastia kotitaloudessa, tav. voihulikka
  • Hunsvontti = hunsvotti, heittiö, ”Senkin hunsvontti, sano Maija, poian vähä ilikeillessä.”
  • Hupulainen = seuralainen, apulainen
  • Huppuri = taltta
  • Hursti = 1. karkea, usein hampusta kudottu kangas, 2. aluslakana (muukin kuin hurstikankainen)
  • Husia = huitoa, huiskia, hätistellä, esim. sääskiä
  • Huttaroia = tehdä pieniä miesten puusepäntöitä
  • Huupea = haalea; käyt. ruoasta, juomasta, uunista, silitysraudasta ym. (ei näköaist. esim. väreistä)
  • Huusata = tehdä, puuhata, touhuta
  • Huuviton = railakas, eläväinen
  • Hynkiä = kaivata menneiden toiveiden perään
  • Hypätä = juosta; olla hyppyyllä = juosta kylillä, tansseissa ym., ”kova hyppäämään”. Ks.myös: piukkanen
  • Hyvänlaatunen = hyväluonteinen, sopuisa, mukava ihminen
  • Hyvästi = lähtiessä käytetty tervehdyssana, ei lopullisen eron merkitystä
  • Hyysikkä = ulkokäymälä, huussi
  • Hyö = he; ”Menööväkkö hyö pitkäks aikaa?”
  • Häjy = ilkeä; joskus lapsestakin: ”häjykäinen”
  • Häjyillä = ilkeillä, kiukutella
  • Häkilöinti = pellavan käsittelyä häkilällä
  • Häkkäröiä = touhuta, olla tiellä; ”Siinä eessä häkkäröittä niin ettei mahu kulukemaan.”
  • Häkli = häkilä, pellavan käsittelylaite
  • Häntyri = häntäänsä viuhautteleva hevonen
  • Häppä = lasten kielen: juoma; ”Otas vähä häppää”, ”Häppääppäs nyt kaikki.”
  • Härillään = härillään oleva lehmä = kiimainen lehmä
  • Härkin = ks. hierin
  • Häränjyvä = torajyvä
  • Hävetä = hävitä; ”Hävettää kun hävettiin”, sanoi lentopallon pelaaja hävityn ottelun jälkeen.
  • Hölökösen pöläys = sanonnoissa tehostaen arvaamattomuutta ja nopeutta; ”Kävi äkkiä kun ”hölökösen pöläys.”
  • Hölöppäkynsi = taitamaton
  • Hölöppäsuu = suulas, tyhjänpuhuja
  • Höppeet = ruoan lisukkeet, herkkupalat
  • Höpäles = huolimaton, hätäinen
  • Hörinä = turha puhe tai nauru; hevosesta: hörisöö, hörähtelöö
  • Höskä = huono rakennus
  • Hööli = höyli, antelias, reilu, esim. tavaran mittauksessa
  • I
  • Imehellä = ihmetellä
  • Ihivi = ihvi, pinttynyt tali (lampaan villassa), myös: piipun ihvi
  • Ihonmyötänen = vartalon myötäinen, tiukasti istuva vaatekappale
  • Ihtiriekko = paha kiusantekijä; ”Senkin ihtiriekko!”. (Alk. kastamatta kuolleen tai surmatun lapsen henki)
  • Iileskotti = ilkikurinen, veijarimainen (lähinnä puheissaan)
  • Iili = oikku, halu, tunnne
  • Ikään = ikinä; ”Lähen pois, enkä ikään enään tuu takasi.”, ”Ookko ikään nähäny noin riskiä miestä?”
  • Iliman = ilmaiseksi; ”Sai sen melekeen iliman.”, myös: ”iliman eestä” = ilmaiseksi
  • Ilimanaikanen = merkityksetön
  • Iljan = iljanne, liukas, jäinen paikka
  • Illistellä = ilmeillä
  • Illo = vino, väärä; liian suureen kulmaan vartettu viikatteen, sirpin, kirveen ym. terä on ”illossa”
  • Iltanen = ateria, joka syötiin illansuussa ennen myöhempää iltakahvia, päivällinen
  • Intaantua = intoutua, riehaantua
  • Intti = sanonnassa: ”päissään kun intti.”
  • Inua = pyydellä, mankua
  • Isokesä = juhannuksen jälkeinen kesäaika
  • Ison aikaa = kauan
  • Isopää = harmistumista ilmaiseva haukkumasana, (ei liittynyt pään kokoon); ”Senkin isopää!”
  • Ite eestään = itsestään, turhaan
  • Itikka = 1. nauta, 2. hyönteinen
  • Iuhkia = vinkaista kovalla äänellä, kiljaista, esim. hevonen tai koira koskettaessa
  • Iuhki = iuhkiva eläin
  • Iänpäivän = aina, iäti
  • J
  • Jaahampsis = 1. puheen aloitus, 2. vastausrepliikki toisen puheeseen; jaha, jassoo
  • Jaakata = pohtia jatkuvasti samaa asiaa osaamatta päättää, jahkata, jaanata
  • Jallittaa = erehdyttää
  • Jatsari = musta varsisaapas, usein kiiltävänahkainen
  • Jeevuloia = manailla
  • Jolokailla = olla joutilaana, aikailla, viivytellä
  • Jopata = käydä laitonta kauppaa, salakauppaa
  • Jopelo = huono, kehno; ”Kyll on jopelo vehes.”
  • Joppari = salamyyjä, trokari
  • Jopparipenkki = tavarateline polkupyörän istuimen takana, myös muoto: joppari, ”Vien sinut jopparissa.”
  • Joppi = rasvaton maito
  • Jousikärryt = linjaalirattaat
  • Juhannussa = juhannuksena
  • Jukittaa = käskeä, hoputtaa toistuvasti
  • Juko = jukolauta, reen jalasten etupäitä yhdistävä poikkipuu
  • Jukoaisat = jukoreen aisat, joiden perässä oli jukolauta eli yhdyspuu
  • Jukoreki = matala, raudoittamaton reki, kesäisin käytettiin heinärekenä
  • Juluma = iso, suuri
  • Juluppi = sepalus
  • Jumpro = pieni mitallinen, sormustimellinen
  • Juntu = polku
  • Junttura = solmu, sotku; esim. lanka voi mennä juntturaan, myös asiat
  • Juomaskotti = vasikan juoksutusmaha; käytetty juuston valmistuksessa kuivattuna ns. makutikkuna
  • Juontensa perillä = lähellä kuolemaa; ”Juontensa perillä kun Tummun Maija.”
  • Juorurengas = takan yläreunassa keskellä oleva usein messinkinen rengas, josta voi pitää kiinni
  • Jussinkukka = siankärsämö
  • Jutumi = sanonta: olla pitkissä jutumeissa, tapahtua verkalleen
  • Juurikorvo = taikinakorvo, taikinasaavi, jossa tehtiin taikinan juuri (lähes pyhä esine)
  • Jymyyttää = leikkiä rajusti; lapsia kiellettiin jymyyttämästä toisiaan
  • Jyssäys = hyppyri mäenlaskussa
  • Jytkäles = isokokoinen lapsi
  • Jytyyttää = leikkiä riehakkaasti; ”Elekää siinä nyt jytyyttäkö.”
  • Jäköttää = tuijottaa
  • Jäläkeen = antaa jälkeen = antaa perään, periksi
  • Jänkyttää = jänkätä, väittää itsepäisesti vastaan
  • Järestään = vähän väliä, alituisesti
  • Jässähtää = juuttua paikoilleen, jämähtää, lakata tajuamasta
  • Jästi = hiiva
  • Jätkyttää = matkia jonkun puhetta ivallisesti
  • K
  • Kaahia = etsiä, kahmia, haalia
  • Kaakku = kakku; vrt. kakku
  • Kaati = esiliina
  • Kaikki = loppu voimiltaan, ”Oon ihan kaikki.”
  • Kaira = joustinneule, esim. 2 oikein, 2 nurin; myös kairattu hame (tehty alas levenevistä kaistleista)
  • Kakku = karitsa; pikkukakku = vastasyntynyt tai aivan pieni karitsa
  • Kakuli = kakkuli, kaareva puu, jolla jukoaisat kiinnitettiin reen jukolautaan
  • Kaljamo = kaljama, iljanne, liukas jää tiellä
  • Kallata = etsiä, penkoa, kollata
  • Kallita = teroittaa kulunutta viikatteen, sirpin, kirveen terää takomalla ohuemmaksi (taitavan sepän työ)
  • Kalso = huono, vanhanaikainen; esim. vanha, kulunut kirves
  • Kammari = kamari
  • Kampraatti = kaveri, toveri, (seurustelu)kumppani
  • Kamraatti = kamraati, kumppani, yhtiökumppani
  • Kanvertti = kamferi, (vanha lääke)
  • Kans = myös
  • Kanttausviikko = helluntain alusviikko, keväinen kylmäviikko
  • Kanttinen = kulmikas
  • Kaplaat = kaplailla reen jalakset liitettiin varsinaiseen lavaan
  • Karapörri = kirjava pillike, pistävä rikkaruoho viljan seassa
  • Karhata = ajaa pois, häätää
  • Karho = haravakoneella kasaan ajettu heinä
  • Karsta = villojen käsittelyväline
  • Kartano = pihapiiri ulkorakennuksineen, ”Äskön se oli tuossa kartanolla.”
  • Karteeki = ikkunaverho
  • Karvahanska = suuri märkä lumihiutale. ”Katos, kun sataa karvahanskoja”.
  • Kassari = pieni vesurin tapainen työkalu, jolla ennen tehtiin lähinnä ”kerppuja” lampaille.
  • Kassi = merta, ”Puhas hyvä, sano Väli-Kara, kun kassiisa kahto”.(V. Tuomaala, 1934)
  • Kaste = kastike, esim. perunan kaste, puuron kaste (mehukeitto)
  • Kasööri = kassanhoitaja, joskus myös linja-auton rahastaja
  • Kataantua = suuttua
  • Katurantti = loppuun kulunut
  • Katva = katve, varjo
  • Kauhnat = ruumenet, puintijätteet
  • Kauhtua = suuttua, tulistua
  • Kaupunti = kaupunki
  • Keherä = rukin isopyörä
  • Keesi = kiesi, tav. monikossa: keesit, komeat hevoskärryt; myös muoto: keisit
  • Kehiä = vyyhdetä lankaa tms. pyöritettävillä kehinpuilla, vyyhdinpuilla
  • Kehua = sanoa, kertoa, (ilman varsinaista kehumistarkoitusta); ”Kyllä se kehu tulevasa.”
  • Keisi = ks. keesi
  • Kelttu = huono vaate, joskus myös yleisesti vaatteista puhuttaessa
  • Kengittää = 1. hevosen kengittäminen; 2. rakennuksia kengitettiin uusimalla 1-2 alavarvia hirttä
  • Kenkuna = lasten pikkukenkä
  • Kenkätä = lahjoittaa, antaa jotain ilman vastinetta tai puoli-ilmaiseksi
  • Kennen = kenen
  • Kerinlehet = puurimoista langan kerimistä varten tehty kokoon taitettava lankavyyden pidike
  • Keritä = 1. keretä, ehtiä; 2. leikata, mm. lampaiden villa
  • Kerppu = lehdeksistä tehty noin metrin pituinen yhteen sidottu nippu lampaille talviruoaksi
  • Kestailla = kyläillä, olla kyläilemässä useita päiviä (yleensä sukulaisten luona)
  • Ketta = karsina
  • Kevari = kievari, majatalo
  • Kiehnata = polkupyörällä ajaja joutuu ”kiehnaamaan”, jos istuin on liian korkealla.
  • Kierä = 1. viekas, kiero, juonikas henkilö; 2. kaareva, esim. kierä puu, kierä sauva
  • Kieräillä = juonitella, valehdella
  • Kiikku = keinu
  • Kiiliäinen = itsepäinen ihailija
  • Kiivu = viipale, siivu, auran jälki. Pärekaton naulauksessa oli lappeen mittainen lauta, raaskiivu, joka
  • nostettiin, kun varvi oli valmis. Kiivua nostaessa huudettiin ”raaskiivu” (ruots. dra skiva)
  • Kikki = naisen rinta, eläimen nisä
  • Killi = kissa
  • Killinheitto = vanha peli, jossa kolikoita heitettiin seinään tiettyjen sääntöjen mukaan; myös: seinäkilli
  • Kilu = kilipukki, myös sanonta: kilut ja kalut
  • Kimo = hevonen, jolla valkoisen sekainen karvapeite pohjavärinä musta, ruskea tai harmaa
  • Kinkama = pieni kohouma, mäkikynnäs esim. metsäpolulla
  • Kinnata = 1. vetää, kiristää, esim. ahdas vaate kinnaa; 2. kinuta, pyytää kovasti. ”Aina kinnaamassa”.
  • Kipeä = sanonta: ottaa kipeää = koskea, sattua
  • Kippana = pieni ahdas vaate
  • Kippuroia = 1. kiemurrella; 2. tulla vähällä toimeen.
  • Kirkastua = suuttua, ”Oota kun minä kirkastun.”
  • Kissahtaa = kutistua, esim. vaate pesussa
  • Kissantappajaiset = turhanpäiväiset kekkerit, kissanristiäiset
  • Kissi = kissa, ”Niinkun kissi pistoksissa.”
  • Kitkuttaa = liikuttaa, nytkyttää, esim. vaunuja lasta nukuttaessa
  • Kitsahtaa = kutistua, ”Paita kitsahti pesussa kokoon”, myös muoto: kissahtaa
  • Kitvana = valikoiva, ronkeli, panski
  • Kitu = puute
  • Kituuttaa = vinguttaa viulua
  • Kiukkusuoni = kyynärpään ulkoreunalla oleva hermo, joka sopivasti sattuessa vihlaisee kipeästi
  • Klapina = kapse, kopina
  • Klapsahtaa = laueta, kalahtaa,
  • Klapi = pilkottu polttopuu (Inankylässä ei klapeja, vain ”pienityt puut”; hella-, takka-, saunapuut)
  • Klasi = lasi, akkuna, ikkuna; takkaklasi, istua klasissa
  • Klinkata = linkata; ontua, nilkuttaa, klonkata
  • Kluutu = luutu, pesuriepu
  • Klimppi = vedestä ja jauhoista tehty kokkare, ”sattuma” klimppisopassa
  • Klippari = vikkelä, nopea henkilö
  • Knafti = vajaa, niukka
  • Koippura = kiemurainen polttopuuranka, yleensä koivua
  • Koko = kasa, ”Nauraa kun harakka sontakoon vieressä.”
  • Kola = kotieläimen syöttökaukalo
  • Kollata = koluta, etsiä, penkoa paikkoja
  • Kolut = tavarat
  • Kolulato = varasto
  • Koluuttaa = kolisuttaa, kolistella
  • Komahuttaa = lyödä, läimäyttää
  • Komuri = komuuri, komuutti; matala kaappipöytä, jossa paikka pesuvadille ja jätevesisangolle
  • Koninleikki = kovaotteinen pelleily
  • Konkata = edetä yhdellä jalalla hyppien
  • Konkkaus = ruudunhyppäämisleikki. ” Ruvetaanko konkkaamaan vai nappomaan?”
  • Kontettua = kylmettyä
  • Kooli = vati, pesuvati; myös pieni astia, esim. sokerikooli
  • Konttuuri = eteisessä vintin portaiden alla oleva ruokakomero
  • Kopistella = pyrkiä yöjalkaan
  • Kopsa = kori; päreestä tehtyjä eri tarkoituksiin sopivia kopsia: silppu-, marja-, villakopsa jne.
  • Korjata = hoitaa; korjata lapsia = hoitaa pikkulapsia
  • Koro = 1. sepalus; 2. puun runkoon kasvun myötä muodostunut ulkoisen vaurion aiheuttama onkalo
  • Korsata = kuorsata
  • Kortteli = iso muki, alunperin tilavuusmitta
  • Kossi = poika, nuori mies
  • Kota = karjakeittiö, navetan eteisessä oleva tila, jossa muuripata, ”Kovan paassa on lämmintä vettä.”
  • Koturi = vuokralainen esim. työtä vastaan
  • Kouho = ylvästelijä, leuhka, tyhmän ylpeä
  • Kouhoa = kouhia
  • Koukkia = töniä kyynärpäällä, ”Sitä sai koko aian koukkia olemaan hilijaa.”
  • Kourata = viljaa leikatessa kourattiin; otettiin sormiväleihin nippu kerrallaan limittäin ja saatiin
  • näin käteen mahtumaan kerralla kourallista suurempi määrä lyhteeseen laitettavaksi
  • Kovertti = kirjekuori, koveri, kuveri
  • Kranni = naapuri
  • Kriivari = kirjuri
  • Krometiisi = flunssa ja paha
  • Krooppi = kuoppa
  • Kroosata = kuorsata
  • Krossata = kehuskella itseään
  • Kruppi = vartalo, keho; myös: eläimen kruppi
  • Krääsätä = itkeä
  • Kues = kude
  • Kuhkia = toimitella, askarrella jotain pientä, ”käpsehtiä”
  • Kuivasuoni = olkavarren etupuolella kulkeva hermo; hutaisemalla siihen kämmensyrjällä voi yllättää toisen
  • Kulukku = kurkku (ihmisen, eläimen)
  • Kulumuilla = etsiskellä
  • Kumata = kumota, kaataa astiasta
  • Kummailla = hassutella
  • Kummajainen = kummitus
  • Kummituinen = kummitus
  • Kuokos = kuokalla möyhitty peltoalue
  • Kuoveilla = kujeilla, pelleillä
  • Kuoveet = yl. mon. kujeet, pelleilyt
  • Kupsaa = etsiä
  • Kurkelo = laiha ihminen, ruipelo, kuikelo
  • Kurmottaa = kurittaa, kiusata
  • Kurnaali = rasvaton maito, kuorittu maito, kurri
  • Kutata = hangata
  • Kutista = kuiskata
  • Kutta = makeinen, karamelli, pohjana ilm. ruots.murt.: godda, makeinen
  • Kutti = vahingoniloa ilmaiseva, ilkkuva sana, ähäkutti
  • Kuttaperkka = ennen muovia käytetty selluloidi esim. koristepinnoissa, leluissa, pikkuesineissä
  • Kuuhailla = etsiskellä, odotella
  • Kuuhkeillaan = varuillaan
  • Kuuhkia = liikuskella salamyhkäisesti lähistöllä; ”Taas nurkissa kuuhkimassa tyttöin perässä.”
  • Kuupa = varjostin, kuuppa, kupu; lampun kuupa
  • Kuupano = heinänteossa puolipyöreä heinäkasa, joka sateen uhatessa koottiin puolikuivista heinistä.
  • Kuupata = kumota, kaataa; ”Kuuppaappas se kottikärryllises tuon tolopan juureen.”
  • Kuurata = kiillottaa tummunut kupariastia kiillotusaineella
  • Kuuro = hetki, tovi; kuuron aikaa = jonkin aikaa; kuuron päässä, kuurossa matkaa = vähän matkan päässä
  • Kuusa = olla kuusalla, olla selvillä; alunp. lähes umpeen kasvanut kapea tie (us. talvitie), tien kuusa
  • Kuvevika = kylkivaiva, kylkisairaus
  • Kyllääntyä = kyllästyä
  • Kylyvöttää = kylvettää, joskus myös: antaa selkäsauna
  • Kyntteli = kynttilä
  • Kyrsä = taikinan jätteestä leivottu pieni leipä
  • Kyyli = kuhilas, ”Mitä ne sulle kuuluu mun kaurakyylini, sano Viita Jaakko varikselle”.
  • Kyylätä = tehdä kuhilaita
  • Kyynäspää = kyynärpää
  • Kyörätä = kuljettaa väkisin pois
  • Kähevä = nopea, aktiivinen
  • Käit = kädet; ”käit taskussa”, ”käit kontassa”
  • Käljyt = ketjut
  • Känki = porukka, jengi
  • Känä = 1. pieni riita; 2. hyvin pieni esine, esim. kynänpätkä
  • Käpäillä = käpälöidä, kosketella
  • Kärmeissään = käärmeissään, suutuksissaan
  • Kärmes = käärme
  • Kärmeskukka = käärmeenkukka, kivikon alvejuuri
  • Kärri = tav. monikossa: kärrit, hevosrattaat
  • Kärry = tav. monnikossa: kärryt, rattaat; myös yksikössä: pikkukärry, maitokärry, lastenkärry
  • Kärynen = kärttyinen, ärtyisä
  • Käymäpatikka = kävely; tullut käymäpatikassa, kävellen, käyden
  • Kökkä = talkoot; usein pärekattoja naulattiin talkoilla, oli myös naisväen karstaus- ja kehruukökkiä.
  • Köllehtiä = makoilla, loikoilla
  • Köllöttää = itkeä
  • Kömmähtää = kaatua esim. mattoon; myös: tehdä virhe, ”Kömmähin yhessä kysymyksessä.”
  • Kömäyttää = lyödä, iskeä, ”Kömäytin sitä nyrkillä.”
  • Kömyyttää = leikkiä rajusti esim. painileikkiä, ”Elä kömyytä Liisaa.”
  • Könnätä = istua pitkään
  • Köppänen = typerä, hassu henkilö, myös: huono, ”No jo on köppäsesti tehty kaapin ovi.”
  • Köpsehtiä = toimitella jotain pientä; käpsehtiä
  • Köpättää = hölmöillä, hullutella, ”Jo taas köpättää”, (jonkun yltyessä hulluttelemaan)
  • Körmy = vanha mies, ukko, äijä
  • Köröttää = hypittää lasta polvellaan
  • Kötikkä = isokokoinen; ”Aika kötikkä ikäsekseen tuo Hannan poika.”
  • Köysi = lieka; ”Käys muuttamassa pässin köyttä.”
  • Köökki = keittiö; myös: navetan köökki, karjakeittiö
  • Kööpeli = päreitä höylätessä pölkystä jäänyt kolmisärmäinen jätepala
  • L
  • Laani = lanssi, väliaikainen puutavaran varastointialue, jossa usein myös kuorittiin puita
  • Laiskasuoni = sanonta: ”laiskasuoni vetää” = laiskottaa
  • Laisi = laes, lakeinen; niittäjän tai niittokoneen edetessä kaatunut heinä tai vilja
  • Laittaa = hankkia; ”Laiton tuossa raktorin viimme viikolla.”
  • Lakeri = lakritsa
  • Lampi = lasten kielen: lammas
  • Lankaantua = kyllästyä
  • Lanki = letku
  • Lappapuuro = vispipuuro, (ruots. ”klappa”, taputtaa)
  • Lappi = sanonta: mennä lappiin = kuihtua, näivettyä, heikentyä esim. ruuan puutteesta
  • Lasi = ikkuna, ks. klasi; ”Tuhuva jo aamusta istu lasissa ja vahtas millon työ tuutta.”
  • Lasipieli = ikkunanpieli
  • Laskiaissa = laskiaisena; ”Laskiaissa huuvettiin mäissä aina että pitkiä pellavia.”
  • Lassi = lanssi, ks. laani
  • Lati = pokasahan terä
  • Lava = rahakorttipelin potti
  • Lavanterinkukka = pihasaunio
  • Lavitta = tuoli
  • Lavo = sanonta: mennä lavolle = mennä heikoksi, uupua (hevosesta)
  • Lehemällinen = maitomäärä
  • Lellu = lieju
  • Lemmehtyä = väljehtyä, esim. vanhat kahvinpavut ovat lemmehtyneet
  • Leppäkoura = esineitä kädestään pudottava, (ruots, ”släppa”, päästää irti), myös ”leppäkynsi”
  • Lesta = kengän lesti
  • Lesuta = kuljeskella kylillä turhanpäiten
  • Lientonen = notkea
  • Lieru = ohut vellimäinen seos
  • Liesu = sanonta: olla liesussa, olla paljon menossa milloin missäkin
  • Liesuta = ks. ed.
  • Liha = sanonnoissa: 1. ottaa lihoille = epäillä toisen puheita; 2. mennä lihoille = myydä tappiolla
  • Lihta = pellavan käsitelylaite, verb. lihata = lihdata
  • Liion = myös; ”Minä liion isän kans kaupuntiin voita viemään.”
  • Liitata = luottaa; ”En minä kyllä paljo sen päälle liittaa.”, (ruots.: lita på ngt)
  • Liitinki = housun vyötärön (”kauluksen”) kiinnitysosa
  • Likietunen = lähellä oleva
  • Likkaan = yöjalkaan
  • Limninki = ks. linninki
  • Limunaati = limonadi, virvoitusjuoma
  • Limunaatipuku = miesten juhlapuku
  • Liniaanit = linjaanirattaat, jousikärryt
  • Linkkanaula = sokka
  • Linninki = vaatteessa koossa pitävä ja kokoava reunuskaistale, tav. hihansuissa ja vyötäröllä
  • Lintata = 1. ontua, linkata, 2. lytistää, litistää esim. pahvilaatikko
  • Lintta = linttainen, liian vähän kohonneesta taikinasta tehty leipä on linttaa
  • Lipare = pieni vaate
  • Lipata = käväistä; ”lippaseppas hakemassa, lippaan kaupassa, lippaappas sanomassa” jne.
  • Lipota = lippoa = poistaa veneestä äyskärillä vettä
  • Lipposet = poikien nahkaiset kevyet kesäkengät, usein päällysnahka rei´itetty
  • Lippu = lippa, esim. lippulakki
  • Lirvu = ohut viipale, myös lauta voi olla lirvu
  • Lissahtaa = laskea; kohonneet leivonnaiset lissahtavat, jos uuninluukku avataan liian aikaisin
  • Litviikki = tili, palkkio
  • Lohona = kirkkoreki
  • Loie = iso sängyn peite; myös elokuorman päälle sadesuojaksi heitetty peite
  • Loitia = loikoilla, loikoa
  • Lommi = sinetti
  • Lommu = lommo
  • Lompsia = kävellä hitaasti
  • Lonia = valikoida, tav. parhaat palat ruoasta
  • Lontrata = lotrata, läträtä, käyttää paljon vettä; myös: laimentaa vedellä
  • Looki = reilu; looki isäntä
  • Loola = laatikko
  • Looppi = kolo, looppi; esim. parikärryissä
  • Loori = lantakouru navetassa
  • Loukko = takan vieressä kapea komero puita varten
  • Loukku = pellavan käsittelylaite; loukuttaa, loukutus; myös: rotan-, hiirenloukku
  • Luhuvata = narrata, petkuttaa
  • Luimuilla = luimistella; tav. hevoselle: ”Elä siinä nyt luimuile.”
  • Lukea kiuas = syksyllä puintikauden alkaessa riihen kiukaan palaneet kivet vaihdettiin uusiin
  • Lumpata = poistaa huono osa tukista
  • Lumppi = kohouma, kyhmy, paukama
  • Lunttu = luutu, riepu, lumppuvaate
  • Luntuta = kuljeskella kylillä tarpeettomasti
  • Luokka = luokki, valjaiden osa
  • Luomapuut = laite, jolla luotiin kankaan loimet
  • Luotti = käännettävä sahran siipi
  • Lutru = sanonta: olla lutrulla = olla hiukan selvillä jostain asiasta = olla jyvällä
  • Luukkuhousut = lasten alushousut, joissa takana avattava, napeilla kiinnitettävä osa
  • Luulla = olla aiheetta mustasukkainen; ”Se raukka luuloo akkaansa.”
  • Luuva = riihessä oleva tila, jossa puitiin varstoilla viljaa
  • Lyheslava = pitkä lava viljalyhteiden ajoa varten, reunoilla pystyssä n. metrin pituiset tukiseipäät
  • Lykky = silmukka neule- ja virkkaustyössä
  • Lyyvvä = 1. lyödä; 2. laittaa, pukeutua; ”Yks on lyöny ihtesä hienoks.”, ”Pitää lyyvvä pyhävaatteet.”
  • Länki = hevosen valjaisiin kuuluva tärkein osa
  • Länkky = lenkki, narusta, langasta tms. tehty silmukka, usein pidikkeenä
  • Lätti = tahra, laikku, läntti
  • Löijä = huivi, viitta, väljä pusero; ”Paa ees tuo löijä päälles, kun niin on kalaseaa.”
  • Löpöttää = puhua omiaan
  • Lösseikkö = loskakeli, loskapaikka
  • Löystäkki = kudottu, kuvioitu sängynpeite
  • Löökki = sipuli, myös: lööki
  • Lööperi = 1. perätön puhe; 2. suitsen tai köyden päässä oleva lukituslaite
  • M
  • Maakari = mestari; myös lapsille leikillisesti: ”Ooppas aika maakari.”
  • Maitoperunat = tav. uusista perunoista valmistettu keitto: maidossa keitetyt perunat, lis. suolaa ja voita
  • Maittila = kerma, maito
  • Makku = suippokeulainen, tasapohjainen ja -peräinen pystylaitainen vene, eräänlainen ruuhi
  • Makonen = makeinen, karamelli
  • Maksia = matkia
  • Maksittaa = puhuttaa, udella
  • Makutikku = ks. juomaskotti
  • Mallata = matkia, jäljitellä
  • Mampseli = mamselli, kauran (myös vehnän) kuivatustapa pellolla: 4 sitomatonta lyhdettä nostettu pystyyn
  • ylhäältä lomittain ja kietaistu siteellä yhteen, usein 1/4 lyhteestä ylösalaisin ”hattuna”
  • Manklata = mankeloida
  • Marjavelli = marjakeitto, mehukeitto
  • Marunen = mariseva
  • Massuttaa = maiskutella
  • Mehtämies = metsätöitä tekevä mies
  • Meijäri = meijeri, myös kotona käytetty separaattori
  • Meijärimaito = rasvaton maito, kuorittu maito
  • Mennä = 1. menneenä, edellisenä; ”mennä kesänä”, 2. kuolla; ”Olin vähällä mennä”, sano akka, kun
  • kellariin putos.
  • Merkkuu = merkkaus, kirjontatyö; ohuella merkkuulangalla tai vähän paksummalla muliinilangalla.
  • Mesmansikka = mesimarja
  • Miuli = sanonnassa: häärää kun miuli = touhuaa kovasti
  • Moosentaa = neuvoa, opastaa; ”Elä nyt aina moosenna!”
  • Mosahuttaa = ampua, paukauttaa
  • Moukeva = rehevän tarmokas, ylpeä
  • Moukku = särkikalan vatsassa oleva ilmarakko
  • Mouru = mourutauti, kissoilla juoksuaikana
  • Multipenkki = vanhoissa taloissa kivijalan sisäpuoleinen lämmöneristysenä toimiva multakerros
  • Mulukata = muuttaa tav. asioiden tai tavarain järjestystä = järjestää uudelleen
  • Mustilainen = mustalainen
  • Mustolainen = mustalainen
  • Mutti = voissa kypsennetty kokkareinen, kuivahko ohrajauhoruoka. Joskus kietaistu evääksi tötteröön.
  • Muurain = raaka lakka, vielä kova; ”Lakat on vielä muuramella.”
  • Mynttäys = kolikkopeli, jossa kolikoita heiteltiin maahan pistettyä tikkua kohti.
  • Myntätä = pelata kolikkopeliä ks. ed.
  • Mäntti = alumiinisuoloilla parkittu ja hyvin rasvattu nahka, käytettiin kengissä ja valjaissa
  • Märätä = mädäntyä; ”Niin laussa, että jyvät märkänöö peltoon.”
  • Mäyhätä = pureskella sitkeää
  • Määly = määrly, sinkilä, aspi
  • Määrältä = määräannos
  • Möklöttää = pureksia jotain sitkeää. Mitä möklötät siinä?
  • Möksiä = lyödä, antaa selkään
  • Mökätä = mököttää, murjottaa; ”Kolome päivää se on mökänny, mutta kyllä se kerran viikonkin.”
  • Möljä = 1. pyykkilaituri; 2. puut, joille vene rannassa vedetään, talas
  • Möltti = kimpale, murikka
  • Mörtteli = mortteli, huhmar
  • Mösä = lakki, myssy, karvamösä
  • Mötiäinen = mehiläinen, herhiläinen
  • Möyry = maho lehmä, ei tule kantavaksi
  • N
  • Nahka = sanonnassa: saaha nahat = saada rukkaset
  • Nahkapaska = suutarin työkalu, nahan rei'itysväline
  • Nahkapouta = pilvinen poutasää
  • Nahkaset = vällyt
  • Nahuilla = nahistella, kinastella
  • Nakata = heittää; joulun alla käytiin nakkaamassa; heitettiin äkkiä ovesta pikku lahjoja naapureille.
  • Nappaskengät = juhlakengät
  • Nappoa = leikkiä palloleikkiä, jossa kumipalloa heitetään seinään ja tehdään sääntöjen mukaisia temppuja.
  • Nappu = vesikauha, löylykauha, nappo
  • Naskali = suutarin työkalu, nahan rei'itysväline, teräväkärkinen suora tai kaareva piikki
  • Nasseet = ruoan ainekset
  • Natu = naaraseläin, narttu
  • Nauskata = leikkiä rajusti, telmiä
  • Navari = kaira, käsipora
  • Nekka = pieni nokkakannu, esim. kermanekka
  • Nelikko = 1. tilavuusmitta; 2. lieriön muotoinen muu puuastia; silakka-, marja-, ym.nelikko
  • Nerkonen = heikko, siro
  • Nerviini = hermotipat, kamfärtin tipat, vanha lääke
  • Neuloa = ommella sekä käsin että ompelukoneella (vrt. tikata)
  • Nietu = valhe; ”Se on nietua.”
  • Niienpyörät = osa kangaspuissa
  • Niisiä = pujottaa kankaan loimilangat niisien läpi
  • Nisu = vehnänen, pulla
  • Nolo = taitamaton, ”poropeukalo”
  • Nooli = ahne (ruoalle), herkkusuu.
  • Nupata = tainnuttaa teuraseläin niskaan tai päähän lyömällä
  • Nuppa = tupsullinen pipo
  • Nuristaa = kaataa viimeinenkin tippa
  • Nutipää = 1. pieni sammakon poikanen; 2. sarveton lehmä
  • Nuukko = hieho, lehmä
  • Nuurua = nuutua, kuihtua, riutua
  • Nuurunen = apea, huonovointinen; tav. eläimestä, varsinkin lehmästä
  • Nyhtyri = allapäin, harmissaan oleva
  • Nykkiä = nyhtää
  • Nytyyttää = käveleskellä hitaasti; ”Siinä se nyt nytyyttää eteenpäin.”
  • Nyypähtää = nuupahtaa, nuokahtaa, uuvahtaa, jopa kuolla (kasvi, eläin).
  • Näpeä = 1. nopea, näpsäkkä; ”Siin on sitte näpeä ihiminen.”; 2. terävä; ”näpeä kirves”
  • Näppäri = neppari, painonappi
  • Närskava = kavahöylä
  • Nästyyki = nenäliina
  • Nätti = 1. helppo, mukava; ”Tuosta sinne on nätti oikasta.”; 2. taidoiltaan nätti = heikkotaitoinen
  • Näämmä = näköjään
  • Nööri = nyöri, naru, punos
  • O
  • Ohoranen = vaikea, ylipääsemätön; ”Tais ottaa ohoranen.”, (kun jokin asia ei onnistu)
  • Oinistella = venytellä
  • Oitti = oikku, mielipide
  • Oksviitta = osviitta, ohje, vihje
  • Olokikengät = hyvin suuret olkikengät, joita huumorimielessä kierrätettiin taloissa lapsen syntymän jälkeen
  • Omintekonen = omatekoinen
  • Oristaa = olla kiimassa (hevonen)
  • Ortteerata = järjestää
  • Oukahtaa = hämmästyä, hätkähtää; ”Pahasti oukahin, kun kuulin.”
  • P
  • Paakki = paakku
  • Paana = hiihtorata; ”Hiihin kolome kertaa pikkupaanan.”
  • Paapottaa = motkottaa
  • Pahanpänttinen = vaikealuonteinen ihminen tai kotieläin
  • Pahkuloia = aprikoida, siunailla
  • Paikka = sanonnassa: voi paikkaa! = hyväntahtoinen ihastusta tai ihmettelyä ilmaiseva huudahdus
  • Paipattaa = last.kielen: heilutella hyvästit, vilkuttaa; ”pai-pai!”
  • Paisti = kuivatusta verileivästä, lihasta ja perunasta valmistettu keitto
  • Pajulammas = pajunkissa
  • Pakninki = putken liitoksen tiivisterengas
  • Paleloia = palella, paleltaa; ”Jalakoja paleloi vaikk' on kesä.”
  • Paleloittaa = palelluttaa; ”Elä mee sinne ihteäs paleloittamaan!”
  • Paltto = palttoo, miehen pitkä paksu päällystakki
  • Pamahuttaa = sanoa, komentaa; ”Pamahutin sen lähölle.”
  • Pankko = 1. reen aisojen välissä poikkipuu, jossa lava on kiinni rautatapilla; 2. takan sivulla oleva tila
  • Panna pirtaan = kankaan kudonnassa pujottaa loimilangat pirtarakojen läpi; ”Pantiin justiin kangas pirtaan”
  • Panski = nirso
  • Pantveihti = kuorimarauta, parkkuveitsi
  • Paraallainen = sopiva, istuva; ”Paraallaista kun Saaren akan velli”
  • Parei = parempi
  • Parikärry = nelipyörävankkurit; edessä pienet pyörät ja pankko
  • Parkata = kuoria puita pantveitsellä tai petkelellä
  • Parta = sanonta: vetää parrasta = narrata; ”Elä veä vierasta parrasta.”
  • Parttenkoliaiset = elojuhlat
  • Paskakieli = puhumaan opettelevan lapsen kieli; ”Vähä osaa jo paskakieltä.”
  • Pasma = lankojen määrällinen mitta vyyhdessä, yksi pasma on tavallisesti 60 lankakierrosta
  • Pasmalanka = lanka, jolla pasmat erotettaan toisistaan vyyhdessä
  • Pasmankaide = kangaspuiden osa
  • Patapenkki = takan ja hellan lähellä oleva matala aputaso, joka alla (ovellinen) säilytystila
  • Patiinit = kenkien päälle ulottuvat nilkkasuojat
  • Peekutti = vahingonilon ilmaisu, ähäkutti, kutti
  • Pelapuu = pelargonia
  • Pemistää = tuulla kovasti
  • Pengastaa = penkoa
  • Pentru = kulkunen; ”Mitä minä pentrusta, sano Kattila-Ranssi, kun kyytiin pääsi”. (V.Tuomaala, 1934)
  • Pepu = marja-jauhoseos, marjapöperö
  • Perkata = perata
  • Permu = nautapaarman, ”permupaarman” tai -kärpäsen munista kehittynyt kohouma naudan nahan alla
  • Perso = ruokansa valikoiva ihminen tai eläin; ”Niin perso, ettei mikään kelepaa.”
  • Perstaantua = kulua, esim. perstaantunut housun takamus
  • Persusta = persukset, takapuoli; housun persusta
  • Persustin = ks. ed.
  • Peräin = ketju, jolla lehmä kiinnitettiin parteen, tav.mon.: peräimet
  • Perät = rippeet, sakka; piipunperät, (joista joskus ”perämälli”)
  • Perätä = periä saatavia
  • Petyyki = todistus
  • Piellä = pysyä; ”Ilimoja pitelöö”, (kun pitkään on hyvä tai huono sää)
  • Pieksut = ohutpohjaiset kippurakärkiset nahkasaappaat, arkikengät, ”ykspohojaset”
  • Piili = auto
  • Piilonen = piilosleikki; ”Aletaanko piilosta?”
  • Piirako = pirtarako kangaspuissa
  • Piirunki = piironki
  • Piisata = 1. riittää, olla tarpeeksi, ”piisalle asti”; 2. pärjätä jollekin juoksussa, tappelussa jne.
  • Piisi = 1. savupiippu; 2. pystyuuni, takka
  • Pikilanka = pietty suutarin lanka
  • Pikka = yhden käden keksi uitossa
  • Pikkukesä = kesä ennen juhannusta
  • Pikkukoulu = alakoulu
  • Pilikumi = kulho
  • Pillan päreet = esineen rikkoutuessa sanonta: meni ”pillan päreiks”
  • Pilliäinen = pillike, karapörri
  • Piltata = rakentaa
  • Pilttuu = hevosen syöttölaari, soimi
  • Pimittää = pimetä; ”Ilta jo pimittää.”
  • Pirssiauto = henkilöauto
  • Pirta = kaide kangaspuissa; panna pirtaan = pujottaa loimilangat pirtarakojen läpi
  • Pirttilahaja = vastasyntyneelle lapselle tuotu lahja
  • Pirunpaska = hirvensarvensuola
  • Pirunpiiska = suo-ohdake
  • Pisko = pisara; sateen alkaessa ”piskottaa”
  • Pisteli = monipiikkinnen leipomisessa leivän rei'ittämiseen käytetty väline
  • Pitei = pitempi
  • Piuhnasta = juosta nopeasti
  • Piukkanen = hippaleikki; ”Mennään teiän pihalle hyppäämään piukkasta.”
  • Pivo = pellavapivo tai -pio = pieni pellavalyhde; kourallinen, pivollinen
  • Plakkari = tasku
  • Plokata = kyniä lintu
  • Plutunasakki = epämääräinen joukko
  • Pluutata = halventaa, tinkiä; ”Puupinostakin pomo aina pluuttas vähä pois.”
  • Pläsipää = hevonen, jonka otsassa on valkoinen kapea viiru eli pläsi
  • Poisveisuu = tilaisuus, johon kokoonnuttiin veisaamaan, vainajaa kotoa pois vietäessä. Kesäisin arkku
  • oli (usein avoimena) sään salliessa pihamaalla, kylmänä aikana keskellä tuvan lattiaa.
  • Poksinahka = boksinahka; etenkin saapasvarsien materiaalina käytetty musta, kiiltävä, ohut nahka
  • Pola = mattojen kudonnassa käytettävä laite
  • Polttainen = nokkonen
  • Polttajainen = nokkonen
  • polvet syytingillä =
  • Pomiloia = väittää vastaan; ”Elä siinä pomiloi, kyllä se oikeen on.”
  • Ponsi = lapion varressa oleva apukahva
  • Poomi = puomi
  • Poortata = asua yhdessä. Ovat alkaneet yhdessä poortata.
  • Porata = itkeä
  • Porottaa = särkeä, esim. hammasta porottaa
  • Porsta = harja
  • Porstua = porstupa, eteinen
  • Posmittaa = motkottaa
  • Potti = 1. suonsilmäke, pieni syvä lampi, esim. ”Ruikkupotti” Inassa; 2. yöastia, potta
  • Potto = pullo
  • Pottu = 1. yöastia, potta. 2. pullo
  • Potuumet = potuusit, mäkivyöt; luokkivaljaissa hihnat, jotka alamäessä estävät kuorman liiallisen
  • liukumisen.
  • Pouvata = hiljaa heijata, keinuttaa esim. lasta nukuttaessa.
  • Praasu = takkatuli, avotuli
  • Praatata = jutustella, keskustella
  • Propu = 1. proppu, sulake; 2. tappi reiän sulkemisessa
  • Prunni = kaivo
  • Prässirauta = silitysrauta
  • Puhkoa = katkoa puukolla viljalyhteen side ennen puimakoneeseen syöttöä
  • Pukkia = töniä
  • Puli = 1. lasten kielen: hevonen; 2. kalju tai hyvin lyhyeksi ajeltu tukka, ”pulipää”
  • Pullahtaa = pudota joukosta
  • Pullahuttaa = hylätä joku pois joukosta
  • Pultti = 1. paksu kova nahka, esim. kengissä pulttipohjat; 2. housunpultti = housunlahje
  • Pulttu = housunlahje
  • Punnata = työntää
  • Puohin = viljaviskurin takana alhaalla oleva osa jyviä varten
  • Puolinen = keskipäivän ateria, lounas
  • Puoliska = puolisko
  • Puoti = aitta
  • Purilas = propsi
  • Pursu = lumivalli, lumipursu aurauksen jälkeen tien reunalla
  • Puumuli = pumpuli, puuvilla
  • Puustamet = puustaimet, kirjaimet
  • Pykätä = 1. rakentaa; 2. parantaa, korjata, esim. urheilutulosta
  • Pynnätä = työntää, lykätä; ”Pynnääppäs vähä!”
  • Pyörtänö = pientare
  • Päineen = keskenään, yleensä lapset ilman aikuista; päineen kotona, rannassa jne.
  • Päistäre = pellon reuna
  • Päitset = hevosen päähän laitettavat kuolainten pidikeremmit
  • Päivittää = päivitellä, ihmetellä, valitella
  • Päkki = iso viemärioja, puro
  • Pälläyttää = höläyttää
  • Pännäri = kangaspuissa säädettävä kiristäjä
  • Pärinä = peruna
  • Pärinäpuuro = perunasose
  • Pärinävoi = perunasose; ”Kestää kun pärinävoi puuronsilimänä”
  • Pärmentoia = nuhdella
  • Pärsmäntoia = puida kylän tai naapurin asioita
  • Päröttää = purkaa, selvittää
  • Pätikkä = ikäisekseen isokokoinen
  • Pätkästä = 1. lyödä; 2. yllättää, esim. kilpailussa hyvällä tuloksella
  • Pätsätä = laittaa ruokaa
  • Päähystin = hevosen päitset
  • Päällynen = päällinen, jonkin päällä oleva suojaava kangas, nahka tms.
  • Päällysmaito = maitoa seisottaessa (ennen separaatoreita) pintaan noussut kermainen maito, vrt. alusmaito
  • Päällysruoka = jälkiruoka
  • Pääsiäissä = pääsiäisenä
  • Pöhölö = tyhmä, älytön
  • Pöhönätä = juopotella
  • Pökäles = isokokoinen lapsi
  • Pölläkkä = lumipyry, myräkkä
  • Pönkkäpiilonen = piilosleikki, jossa löytyneet suljetaan johonkin vajaan tms. josta muut yrittävät päästä
  • heidät vapauttamaan.
  • Pönkätä = 1. pönkittää, tukea; 2. sulkea johonkin
  • Pössö = hullutteleva, hassahtava
  • Pötti = astia; ”Mitä pötti tätä suolakurkkua maksaa?”
  • Pöykäri = mahtipontinen, kovaääninen rehentelijä
  • Pöyhnät = kahvijauhe, ”Kyll' oli pöyhnät vähissä”, sanoi Maija, kun kahvit keitti
  • Pöö = kilpailun viimeinen; ”Eläköön, köön, köö, Ina pöö, pöö, pöö!”
  • Pöönät = kahvinpavut
  • R
  • Raaku = 1. takan sivussa oleva metallinen ripustusorsi, esim. padan kannattamiseen;
  • 2. vinttikaivon pitkä kiikkuorsi
  • Raaskiivu = pärekaton teossa käytetty suora lauta, joka ohjaa pärekerrokset suorina ”nousuina”
  • Raasu = praasu, takkatuli, avotuli
  • Raatata = praatata, jutustella, keskustella
  • Raimaantua = menettää malttinsa
  • Rampata = trampata, kävellä, tallata
  • Rania = syrjiä, halveksia
  • Ranstakka = hiilihanko
  • Rante = halonhakkuupaikka; ”Pienin hellapuita tuolla rantteella.” ”Rantteelta paras asumaan ruveta”.
  • Rapa = krapa, kaavin
  • Rantu = raita, juova
  • Rantti = reunus jalkineissa, joissa pohja kiinnitetty neulomalla
  • Rappikana = peltopyy
  • Rappuset = tikkaat
  • Rapseet = jäänteet; 1. Ruuan rapseet; 2. Heinäpellolla haravoitiin käsiharavalla rapseet.
  • Rapsia = kaapia, kerätä jäänteet; rapsia lautanen, rapsia pihaa tai heinäpeltoa haravalla
  • Rasu = haavaside, luutu, rätti; lapsenrasu, vauvan vaippana käytetty kangas, ”Rasunpesua riitti.”
  • Rautalehti = piharatamo
  • Ravata = raapia irti, kaapia
  • Reekeli = reikeli; laite, joka lukitsee lukon salvan
  • Rengätä = pitää, tarvita tehdä jotakin, tav. kielteisessä muodossa: ”ei renkää”
  • Rehevä = ylpeilevä; ”Ollaan sitä nyt rehevää.”
  • Reimi = kengännauha
  • Reivata = panna kuntoon, ajaa asioita, panna reilaan
  • Reivu = juolaheinä, juolavehnä; rikkaruohona yleinen heinäkasvi
  • Rekliini = kretliini, sinipunainen, violetti
  • Renkkirauta = laite, jolla sahan jakoa eli haritusta voi muuttaa
  • Renttu = huono, kulunut vaatekappale
  • Repu = rimssu vaatteessa
  • Resunen = 1. rikkinäinen; 2. rikkinäisissä vaatteissa oleva henkilö
  • Reta = kerma, ”kreta”
  • Retanekka = kermanekka, pieni nokallinen kerma-astia, ”kretanekka”
  • Retkales = sälli, jätkä
  • Retkellinen = omituinen
  • Retliini = kretliini, sinipunainen, violetti,
  • Retunen = 1. rikkinäinen; 2. rikkinäisissä vaatteissa oleva henkilö
  • Rietas = kiusanhenkinen, ilkeä
  • Rihima = ohut ompelulanka, rullalanka, ”rullarihima”, ”rihimarulla”
  • Riimu = hevosen päässä pidettävät kuolaimettomat päitset, joissa rengas riimunvarren kiinnittämistä varten
  • Riimunvarsi = ketjun- tai köydenpala, jolla hevonen kiinnitettiin pilttuuseen
  • Riisryyni = riisiryyni
  • Riivata = raastaa raastinraudalla
  • Riivattu = 1. kiukkuinen, ilkeä, ilkeilevä; 2. raastettu, ”riivattu porkkana”
  • Riivinrauta = raastinrauta
  • Rinkata = olla ajoittain epäkunnossa; laite, kone, ihmisen terveys. ”Polovi tässä taas rinkannu.”
  • Rinnustin = hevosen valjaissa oleva nahkaremmi, jolla länget vedetään alhaalta yhteen
  • Rintata = hypätä ruutua; lasten leikki, joka suoritettiin ”konkkaamalla” ruudusta toiseen
  • Rinti = rekeen tai kärrylavaan kiinitetty iso häkki heinän ajoa varten
  • Rissa = pieni kori, esim. ”leipärissa”
  • Rissapaju = koripaju; kaupat ostivat kuorittuja, niputettuja pajuja, (lapsille mieluisa ansiotyö)
  • Ristirantunen = ristiraitainen, ruudullinen
  • Roihna = roina, romu
  • Roitakka = iso paksu risu; ”Nyt saat roitakkaa.”
  • Roitama = aidas, seiväs
  • Roitto = aidas, seiväs
  • Rompia = rämpiä
  • Ronata = ks. ronklata
  • Ronkkeli = jatkettava parikärry hyvin pitkien puiden ajoa varten
  • Ronklata = 1. valikoida ruokaa, vaatteita ym. 2. reistailla, olla hetkittäin epäkunnossa, ”kronklata”
  • Rookata = kohdata, tavata
  • Ropponen = rove, tuokkonen, esim. mämmin paistoastia tuohesta, ”marjaropponen”
  • Ropposet = tuohikengät
  • Ropsu = pannukakku, ”kropsu”
  • Roorikas = tarmokas
  • Rossi = rintaneula, ”krossi”
  • Rossotella = käydä kylillä tyttöjä katselemassa
  • Roukkoreki = savenajoreki
  • Rousteikko = rouste, jäinen karhea maa
  • Ruikku = ripuli
  • Rumpata = tunkea, syödä ylettömästi
  • Runnata = yrittää, ansaita rahaa liiketoimilla
  • Runtinavari = rakentaessa käytettävä iso pora. Käytettiin kun hirsiä ”tapitettiin” yhteen.
  • Ruojut = kengänvarret
  • Ruomat = hevosen valjaissa vankat nahkaremmit, joilla länget kiinnitetään aisaan
  • Ruomille = ottaa ruomille = ottaa voimille (esim. jokin suuri urakka)
  • Ruppi = keho, vartalo, kroppa, ”kruppi”, käytettiin myös eläimestä
  • Rusa = riihellinen puidessa, myös kasa
  • Rustata = leikkiä kotia
  • Rustinki = laite, asia, tapaus, esim.”Paa rustinki kiinni!”, kun sepalus oli jäänyt auki.
  • Rustuu = lasten kotileikkipaikka, kesäaikaan ulos rakennettu, erilaisia ”rustuuvärkkejä” keräillen
  • Rutka = runsas, roima; rutka annos, rutka voitto
  • Rutkasti = runsaasti, paljon; ”Liniauton tuloon on vielä rutkasti aikaa vaikka syyvvä.”
  • Rutunen = mariseva, kitisevä, esim. nuhainen vähän sairas lapsi
  • Ruukata = olla tapana tehdä jotain, ”Ruukaakko käyvä monasti viikossa saunassa?”
  • Ruumenet = kauhnat, puintitähteet; tyhjät tähkät yms. (puimakone erotteli jyvät, oljet ja ruumenet)
  • Ryytty = suppilo
  • Ruuvirahi = höyläpenkki
  • Ryjä = roina
  • Rynkky = laskos, ryppy, ”krynkky”, rypytys kankaassa, ”rynkkyhames”
  • Rynkyttää = heilua sinne tänne, töyssyttää; ”Rynkytti kovasti kärryissä, oli palijo routakuoppia.”
  • Rynkätä = tehdä laskoksia tai rypytystä kankaaseen, ”krynkätä”
  • Ryppyräätäri = huono, huolimaton ompelija
  • Rysiä = rysä; ”Saikko nuo pikkurysiällä vai isommalla?”
  • Rysky = entisaikojen hevoskiertoinen puimakone
  • Ryskätä = 1. puida ruista tappurilla (pyöritettiin hevoskierrolla); 2. elämöidä, meluta
  • Ryti = järviruoko; myös: bamburuoko; rytisauvat, rytivapa, rytiseiväs (seiväshypyssä)
  • Ryttynen = silittämätön, ruttuinen
  • Ryvikkö = ryteikkö, usein vedessä kaisloista muodostunut vaikeakulkuinen tiheikkö
  • Ryykätä = silittää, ”kryykätä”
  • Ryyti = mauste
  • Ryytimaa = kasvimaa
  • Ryytty = kaatonokka; kannun, kahvipannun ryytty
  • Rähänätä = 1. pohtia, aprikoida; 2. laskea, esim. rahoja
  • Räivä = ilkeä, vihapäinen, niskoitteleva; myös: ”räiväsuinen”, rääväsuinen, pahasuinen
  • Räkkä = toisarvoinen puun oksa tai pieni puu
  • Räknätä = ks. rähänätä
  • Räkättää = rähistä
  • Räkätä = riittää, kelvata
  • Rämppä = huonokuntoinen ihminen; esim. jäsenet kipeänä: ”Nyt oon taas niin rämppä.”
  • Rämpätä = käyttää jotain laitetta väärällä tavalla
  • Rämäpää = tyhmän rohkea
  • Ränkky = jakkara; matala pieni lasten jakkara oli ”pikkuränkky”
  • Rännäri = kannellinen pannu, jolla paahdettiin raakakahvin papuja, joskus jyviäkin, ”prännäri”
  • Ränsytä = sataa räntää; ”Ei tuu kesää, jos ei ränsyä.”, (V.Tuomaala, 1934)
  • Räntätä = kirjoittaa, ”präntätä”; ”Laps osaa jo räntätä nimesä tikkukirijaimilla.”
  • Räpäkkä = räntäsade; räpäkkä keli
  • Rätinki = laskelma
  • Rätätä = häärätä, ahertaa, esim. emäntä ruoan laitossa; ”Kyllä se nyt taas rättää.”
  • Räviäiset = peijaiset tai juhlien päätingit
  • Rävätä = pyytää, perätä, periä takaisin
  • Rääkyä = itkeä
  • Räälätä = poistaa räälimyllyssä kivillä jyvistä kuoret ennen jauhamista
  • Räämä = rähmä (silmissä)
  • Räätäri = räätäli, vaatturi, ompelija
  • Röijy = naisten kevyt edestä napitettava pusero
  • Rökötellä = körötellä, ajaa hiljalleen, esim. entisajan ”kantti kertaa kantti” autolla ajaa rököteltiin
  • Rönsytä = pyryttää märkää nuoskalunta; ”Kylläpäs nyt rönsyää.”
  • Röökynä = koreaksi pukeutunut neiti, ”fröökynä”
  • S
  • Sahajauhopää = typerys, (haukkumasana)
  • Sahara = sahra, entisajan aura; viimeksi käytettiin vain perunapellon vakoja tehdessä
  • Salakkari = pieni astia, jossa ylös kääntyvä kansi, ”jauho-, suolasalakkari”
  • Sana = sanonnassa: päästä sanalle = päästä alkuun, hoksata, oivaltaa
  • Sarpa = kaisla
  • Sarvikko = kaislikko
  • Sattuma = perunakeitossa jauhoista ja vedestä tehty kokkare, sekahedelmäkeitossa hedelmät
  • Saviheinä = jauhosavikka
  • Seinäröijy = seinävaate, ryijy
  • Seiten-kasi = vähän vajaa
  • Sekasonta = eläinten alustana käytetty lanta, johon oli silputtu olkia ja kuusen havuja
  • Selustin = hevosen valjaissa aisasta aisaan menevä kannatinhihna
  • Senkki = lipasto
  • Setolokka = kulkunen hevosen valjaissa, tolkka
  • Sienteä = sientynyt, pinttynyt, tummunut; esim. valkoinen kangas huonoissa pesuissa
  • Sientyä = pinttyä, tummua; ks. ed.
  • Sihiveli = rikkalapio, kihveli
  • Siie = siide, vähäinen jäätävä tihkusade, ”sataa siiettä”
  • Sikanen = epäsiisti
  • Silantamppi = silavaljaissa tamppi, joka pantiin aisaan tehdystä aukosta läpi. Ks. tamppi.
  • Silat = silavaljaat
  • Silikka = soistuvan lammen keskellä oleva avovesi
  • Silimitellä = katsoa ympärilleen
  • Silimä = 1. silmukka; ”Sukastas juoksoo silimä”. 2. kasvot; ”pestä silimät”, ”silimäpyyhe”
  • Silimälleen = kasvoilleen, kasvoillensa; ”Kaatu silimälleen”.
  • Silipoa = kiivetä käsivoimin seivästä tai paksua köyttä ylöspäin
  • Siliputtaa = lehmät silputettiin, kun niille annettiin olkisilppu-vesi-jauhoseosta.
  • Simpsetti = simsetti, 1. solmio. 2. tav. mon. simpsetit = juhlavaatteet; alunp. paidan irtorintamus
  • Sinkeli = sinkilä
  • Sintu = rasvaton maito
  • Sipsontiainen = sittiäinen, sontiainen
  • Sipu = 1. lastenkielen lehmä. 2. lehmien kutsusanat: sipu, sipu
  • Sirauttaa = pysähtyä tai kääntyä suksilla siristämällä
  • Siristää = mennä sivuluisua, esim. reki
  • Sirvana = pieni ja sievä
  • Sitkuttaa = viivytellä
  • Sitsilanka = ohut hyvin kierteinen villalanka
  • Sittaantua = kovettua, jähmettyä
  • Sivuaisat = esim. parirekiin etureen jalasten ulkopuolelle liitettävät aisat
  • Sohoa = sohia, esim. ketunpesällä sohottiin seipäillä kettua ulos pesästä
  • Sokuri = sokeri
  • Sontia = ulostaa
  • Soristella = ravistella jalkoja
  • Soutaa = keinuttaa, liikuttaa. ”Souvvas vähä niitä vaunuja!”
  • Soututuoli = keinutuoli
  • Sukanlapa = sukanterä
  • Sukkatikku = sukkapuikko
  • Sukkula = kudonnassa käytettävä kudelangan pujotusväline
  • Sumputtaa = esittää hiljalleen vastaväitteitä. ”Elä yhtään sumputa, vaan mee!”
  • Suovillaan = kiimassa (hevonen)
  • Suurus = eläinten ruokana käytetty vesi-jauhoseos
  • Sänti = hiomakivi
  • Sörsseli = sekalaisista aineiksista valmistettu ruoka; myös. kuv.: ”Meni”sörsseliksi”
  • T
  • Taaki = tukilanka, tukipuu, harus, esim. sähköpylväälle
  • Taakstooli = katon kannatinrakenne
  • Taatumi = tapa
  • Taikko = talikko
  • Taittarallaa = ihmettelyn ja ihastelun ilmaus; myös muodossa: ”taittamarallaa!”
  • Takasi = takaisin
  • Takkava = kulkuvälineisiin, tav. rekiin tarttuva lumi
  • Takkavihta = takkavitsa; vitsaksesta punottu, silmukkapäinen, tav. heinän ja lehtikerppujen kantolaite
  • Talanpii = sanonnoissa esim.: ”Huutaa kun talanpii”. ”Suuttuu kun talanpii”.
  • Talriikki = lautanen
  • Tampata = vanuttaa villaista kangasta, esim. sarkaa
  • Tamppi = kiinnitystappi, jolla liitetään kaksi liikkuvaa osaa toisiinsa. Ks. silantamppi
  • Tantari = takkaan kuuluva pystytanko, jonka varassa on käännettävä raaku
  • Tanttu = mekko, leninki
  • Tappurainen = takkuinen
  • Tappuri = hevoskierrolla pyöritettävä puimakone, jossa oli ainoastaan kela
  • Teipata = liikkua levottomasti, polkea paikallaan
  • Temppeli = survin, puunuija; peruna-, marja-ym. temppeli; ilm. pohj, ruots. ”stämpla, stämpel”
  • Tenka = sanonnassa: olla tenkaa = olla mahtavaa
  • Tepuuttaa = astella lyhyin askelin, tepastella, tepsutella
  • Tienviisari = tienviitta
  • Tihata = tilkitä; hirsirakentamisessa sammalella tai pellavajätteellä
  • Tihinu = tihkusade
  • Tihiru = tihrusilmäinen
  • Tihkasta = vastustaa
  • Tihkeä = luistamaton, esim.talvikeli; kuv. esim. työnteko joskus tihkeää. Lupa johonkin tihkeästi.
  • Tihtari = tilkitsijä, ks. tihata
  • Tiisteli = ohdake
  • Tiiu = karsina, sikatiiu
  • Tikata = neuloa puikoilla; tikkaaminen, tikkuu; tikattavan tikku
  • Tikattava = tekeillä oleva neuletyö. Tikattava oli mukana kyläillessä ja pitkillä kävelymatkoilla
  • Tikkavaates = villainen neulevaate; tikkahousut, tikkapaita, tikkatakki
  • Tikkerperi = karviaismarja, (ruots. stickelbär)
  • Tikkuri = paksu villapaita
  • Tikkuuvarras = neulepuikko
  • Tiku = kitkerä mahdollisesti häkää sisältävä katku puulämmityksen loppuvaiheessa
  • Tikulöyly = häkälöyly, ennen saunomista heitetty löyly
  • Tikuta = hioa viikatetta ”viikatestikulla” teräväksi
  • Tillata = ruokkia kotieläimiä, tehdä navettatöitä
  • Timprata = rakentaa hirrestä
  • Timpuri = timpermanni, kirvesmies, rakentaja, etenkin hirsirakentaja
  • Tinki = 1. määräajassa tehtäväksi sovittu työ, urakka. 2. tehdä tinkiä; ärsytellä, tehdä kiusaa
  • Tinttailla = äksyillä
  • Tinuri = tinaaja, esim. kupariset kahvipannut ja kattilat piti ajoittain tinata sisäpinnoilta
  • Tipotella = ryypiskellä
  • Tiuhtiainen = hevonen, joka kulki toisen hevosen vetämän reen tai kärryn perässä, usein varsa
  • Tohahtaa = ilmestyä arvaamatta, yllättäen, tomahtaa, ”Mistäs sinä tähän tohahit?”
  • Tohauttaa = tehdä äkkiä, yllättäen jotakin, ”Tohautappas kahavit!”
  • Toheli = tohelo, höperö, kaheli
  • Tohturi = tohtori, lääkäri
  • Tohturoia = lääkitä
  • Toimittaa = puhua, kertoa innoissaan. ”Kova toimittamaan”.”Tuli ja toimitti, ett oli nähäny mörön.”
  • Toisappäin = toisinpäin
  • Toiste = lähinaapuri, viereinen talo; toistessa = naapurissa
  • Tokko = nukke
  • Toksauttaa = töksäyttää, sanoa harkitsemattomasti
  • Tollikko = pääsemätön este, esim.urakka, joka ei valmistu ajallaan: ”Tais tulla tollikko”.
  • Tomina = touhu
  • Tooli = tuoli
  • Topata = kastaa pullaa kahviin
  • Toppasokuri = iso kartiomainen ”sokuritoppa”, josta lohkottiin paloja ja pilkottiin ”sokurisaksilla”
  • Toppivilla = puuvilla, pumpuli, vanu, jolla täytettiin esim. täkkejä ja leikkikaluja
  • Topra = hyvä, mainio, ”Ooppas sinä topra poika!”.
  • Tortti = rukkiin kiinnitettävä pyörivä kuontalon pidin, tav. pellavan kehräyksessä
  • Touvata = 1. huilata, levätä, esim. kovassa työssä: ”Eiköhän touvata vähäse”. 2. syöksyä, rynnätä
  • Trehevata = treffata, tavata
  • Trissata = 1. oikutella. 2. kouluttaa jo opetettua omapäistä hevosta
  • Tuhata = tehdä kömpelösti, ”Mitä sinä siinä nyt tuhaat?”
  • Tuhurata = sataa tihkuen
  • Tuhunata = hidastella, viivytellä
  • Tuhuva = tuhva, (myös: tuhuvi, tuhvi), isoisä; (ruots. storfar, murt.: stuffar, stuffa)
  • Tuima = liian väkevä, suolainen, kirpeä
  • Tukkia = tyrkyttää, ”Elä tuki, en ota enään”.
  • Tummu = isoäiti, (ruots. stormor, ”stummu”)
  • Tuntuva = pian pokiva lehmä
  • Tuohustaa = yrittää saada jotain palamaan, myös: leikkiä tulitikuilla
  • Tupa = talo, (suurikinkin); myös: talon tupahuone; ”Tuu tupaan” = tule sisälle
  • Tuppiroska = tuppipuukko
  • Tupussi = pieni pussi; tupakkapussi, kessupussi
  • Turjustaa = pukea lämpimästi
  • Turnus = turnipsi, rehunauris
  • Tuukata = siivota pöytä ruokailun jäljiltä
  • Tuuki = liina, ”pöytätuuki”, ”hantuuki”
  • Tuumata = sanoa, ”Tuli tupaan ja tuumas, että haiston nisua tuonne pihaan.”
  • Tuuri = halu, hinku. ”Kova tuuri tehä töitä”. ”Taas on tuuri päällä lähteä”.
  • Tuusata = tuhlata
  • Tynnöri = tynnyri
  • Tysi = last.kielen koira
  • Tyyki = kangas
  • Tyyri = ohjauspyörä
  • Tyyris = 1. kallis. 2. ylpeä, tärkeä, ”Siinä se Hilimakin istuu tyyriinä etupenkissä”
  • Tyyrätä = 1. ohjata kulkuneuvoa. 2. komentaa, esim. riehuvia lapsia
  • Täi = sanonnassa: ”Kyllä tässä tuloo täihin”, (kun jokin asia ei etene)
  • Tällinki = olla tällingissä = olla hienosti pukeutuneena, laitettuna
  • Tämmäri = tämmääjä, pelimannimusiikissa soittaja, joka säestää harmoonilla viulunsoittajia
  • Tämmätä = 1. säestää, (ks. ed.); 2. säätää jotain laitetta, kokonaisuutta. 3. haastaa oikeuteen
  • Täälinki = prikka, välilevy
  • Tökätä = pysähtyä äkkiä
  • Tömäyttää = hätistellä pois, ”Tömäytä se siitä nyt hiiteen.”
  • Tömppä = survin, perunatömppä
  • Tömpöttää = polkea, tallata
  • Tönkettyä = tönköttyä, kangistua, jähmettyä
  • Tönkkä = tönkkö, kankea, jähmeä
  • Törilä = purkki, purnukka
  • U
  • Uittaa = valuttaa huonosti. Jos kannussa on huono kaatonokka, kannu uittaa.
  • Uksittaa = narrata
  • Umpelo = saamaton, osaamaton
  • Umpeloiset = kuorineen keitetyt perunat
  • Unehtua = unohtua
  • Unikekko = unikeko
  • Upokkaat = kippurakärkiset kovapohjaiset nahkasaappaat, kevyemmät kuin lapikkaat, yleensä naisilla
  • Urvelo = arka, ujo, surkea
  • Uusmaito = ternimaito
  • V
  • Vaalistua = haalistua
  • Vaarain = vadelma, vattu
  • Vaatinki = vaakasuora asento; etenkin rakentaessa tarkistetaan, onko vaatingissa
  • Vahata = 1. vahtia, paimentaa. Lehmiä vahattiin, myös pikkulapsia. 2. tuijottaa
  • Vahava = olla vahavana = olla raskaana
  • Vaikko = hevonen, jonka vaaleassa karvapeitteessä on myös tummia karvoja
  • Vainaa = vainaja; nimen, yms. yhteydessä yleisesti: ”Liisa-vainaa, äitivainaa, velivainaa”
  • Vaivotella = nähdä vaivaa
  • Vajaakantattu = tuppeen sahattu puutavara
  • Vakaa = aivan pieni lapsi
  • Vakstuuki = vahakangas
  • Valahtaa = muuttua äkkiä; laihtuneesta ihmisestä tai eläimestä: ”Olipa valahtanu.”
  • Valakut = valkut, suojukset hevosen olkapäiden ja längen välissä
  • Vamppu = pesusieni
  • Vanhata = vanheta, vanhentua, ”Aika menöö ja ihiminen vanhanoo”.
  • Vanhannu = vanhentunut
  • Varain = varhain
  • Variksensaappat = rohtuneet jalat
  • Varileipä = lämmin vastaleivottu leipä
  • Vasiten = varta vasten, tahallaan
  • Vastenhakonen = vastahakoinen, haluton
  • Vastata = alustaa taikinaa
  • Vasten = varten; ”Mitä vasten?” = mitä varten, minkä tähden?
  • Vastuuki = vahakangas
  • Vatmoa = vatvoa
  • Veheriäinen = vihreä
  • Vehkeillä = pelleillä, kujeilla
  • Veihti = veitsi
  • Veipata = heilua edestakaisin, esim. polkupyörän kehä voi veipata. (Ruots.murt.: sveipa)
  • Vellihousu = nahjus
  • Vesikaljamo = 1. jäinen veden peittämä tie. 2. silmät voivat tuulisella säällä olla ”vesikaljamolla”
  • Vesillepano = keväällä suuri operaatio oli uitettavien puiden vesillepano; myös veneet pantiin vesille
  • Vessula = saamaton, osaamaton
  • Vestää = veistää
  • Viemistää = huimata
  • Viemistyttää = huimata
  • Viha = pistää vihaks = suututtaa, harmittaa
  • Vihavoia = kirvellä, särkeä, vihoitella
  • Vihkokopsa = suuri, syvä kaksikahvainen pärekori olkien, heinien yms. kantamista varten
  • Viikatestikku = viikatteen hiomakivi
  • Viikkokylä = viikon kestävä kyläilymatka, tav. sukulaisten luona
  • Viirailla = aikailla
  • Viisata = osoittaa
  • Villiheinä = juolavehnä
  • Vinkerpori = fingerpori, sormustin
  • Vinkkeli = vinkkelirauta, työkalu, suorakulma
  • Vintata = nostaa vettä kaivosta vinttiraakun avulla vinttikaivosta tai veivaamalla veivikaivosta
  • Vintouhka = ase, pyssy
  • Vinttura = kiero, vino
  • Viruttaa = huuhtoa, huuhdella; viruttaa pyykkiä.
  • Viskuri = käsin pyöritettävä jyvien lajittelija, joka ilmavirran avulla heittää huonot jyvät pois
  • Vistailla = oleskella
  • Voori = vuori 1. rakennuksessa vuorilaudoitus. 2. vaatteessa kangasvuori
  • Voorata = vuorata
  • Voovata = yrittää, koettaa
  • Vouvata = yrittää, koettaa
  • Vuorontakeen = vuoron perään, vuorotellen
  • Vyhti = vyyhti
  • Vyyhinpuu = pyöritettävä nelisakarainen laite, jolle lanka rukin rullallta vyyhdettiin
  • Vähtäri = suntio
  • Vähän päästä = hetken kuluttua, kohta
  • Väkipäinen = itsepäinen
  • Väkitukkonen = 1. itsepäinen, peräänantamaton. 2. väkitukkoinen henkilö tai eläin = väkitukko
  • Väkövä = väkevä; ”Väkövä, mutta haisusa puolesta”. (V. Tuomaala, 1934)
  • Väläpätä = lajitella viljaa välpällä
  • Vämmätä = väittää, inttää
  • Vänkylä = 1. kiero puu. 2. muunnos arkikielen venkula-sanasta
  • Vänkyttää = inttää vastaan
  • Värtteerata = määritellä
  • Värtteerinki = perunkirjoitus
  • Väsky = laukku, veska
  • Väskynä = luumu
  • Vätköttää = pureskella sitkeää palaa
  • Väykyttää = väännellä leukojaan ilvehtien
  • Väännättää = kävellä vaivalloisesti
  • Väätti = reen osa; väätti pantiin jukon sisälle (juko oli isompi) ja yhdistettiin kakulilla
  • väliväätti = edellinen selostus
  • Väärtti = ei ole sen arvoinen. Ei ole sen väärtti.
  • Väättyri = itsepäinen, eräänlainen venkula; ”Aika väättyri oot”.
  • Völjätä = seurata; olla völjyssä, mukana; ottaa völjyyn, mukaan.
  • Y
  • Yhtäpoikaa = samaa mieltä, yksissä tuumin
  • Yhäppäin = yhteen suuntaan
  • Yksin kimmin = hajalla, hajonnut, esim. puusaavi
  • Ykspohojaset = ohutpohjaiset nahkakengät, pieksut
  • Ylipohoja = ullakko, vintti
  • Yökyyttää = yököttää
  • Ä
  • Äimä = suutarin työkalu, jossa reikä pikilangalle; lanka pistettiin äimällä nahkaan tehdyn reiän läpi
  • Äimänkäki = sanonnoissa ihmetystä ilmaiseva tehoste: ”Kuuntelin äimänkäkenä”
  • Äkkinäinen = helposti tulistuva
  • Äkseerata = komennella, tehdä sotilasharjoituksia. Neljä vuotta Venäjän armeijassa ollut Heikki isäntä
  • äkseerasi sunnuntaisin Kultalahden pihalla pikkupoikia.
  • Äntiin = sanonnassa: ”En oo saanu äntiin”, = en ole saanut aikaan.
  • Äskön = äsken
  • Ättästää = puuhailla, ”Mitä sinä siellä saunalla ättästät?”.
  • Äärystää = haravoida heinäpellolla ojanreunasta kaadettu heinä keskemmälle peltoa
  • Ö
  • Överhaalarit = hihallinen suojapuku, kokohaalarit
Kommentteja
No niin, tänne on nyt kerätty murresanoja ja laitettu aakkosiin. — Erkki Joensuu 2011/01/26 16:54

Kirioittakaa lisää ja vängätkää mitä sanat tarkoittavat. Monet sanat ovat varmaan kiriotettu liian nykyaikaisesti. Martti Joensuu

Sanontoja

Yksi kerrallaan, yksi kerrallaan kuin Jokipapalla akkoja.

Isoisäni isällä oli kolme vaimoa. Hän keskusteli asiasta jonkun tuttavansa kanssa. Tuttavalla oli vasta toinen vaimo, mutta huhujen mukaan saattoi olla mahdollista sivussa vielä olevan uusi ehdokas. Tähän ”Jokipappa”: Yksi kerrallaan, yksi kerrallaan. Tästä tulikin lentävä lause: ”Yksi kerrallaan, yksi kerrallaan” kuin Jokipapalla akkoja. — Martti Joensuu 2011/02/08 14:34

No mitä tiiät ?

No mitä tiiät oli eräänlainen tervehdys kun tapasi tutun henkilön. Siinä voi sitten keskustella vaikka ilmoista ellei muuta keksinyt. Kyllä siinä puhuttiin paljon maailman menostakin. Ei maailman parantaminen ollut vierasta entisinäkään aikoina. Vuoden tulo oli eräs keskeinen aihe. Sillä tarkoitettiin kesän satonäkymiä. — Martti Joensuu 2011/02/08 14:34

Vaikka aidan vitaksena

Kun oli oikein vaikeaa, todettiin, että olisin vaikka aidanvitaksena ennemmin kuin tässä riesassa, kunhan en joutuisi veräjäpieleen. — Martti Joensuu 2011/02/08 14:34

Niinpäin kuin seinähirret

Kun mentiin päivälevolle, sanottiin: Pitää mennä hetkeksi niinpäin kuin seinähirret. Näin ei saanut laiskan mainetta. — Martti Joensuu 2011/02/08 14:40

Vedettiin lonkkaa

Kun mentiin päivätorkuille, sanottiin: Vedän tuossa hetken lonkkaa. — Martti Joensuu 2011/02/08 14:59

Piru rähnyyttää

Yöllä, kun ei saa unta ja jokin asia pyörii mielessä. — Johannes Kupila 2011/04/08 08:48

Latsarusmuruja

Latsarusmuruja. Vaasan läänin konttorissa tehdystä viinaverorahojen jaossa vuodelta 1907 läänin kuntain kesken tuli m. m. kullekin seuraavalle kunnalle: …Kuortaneen kihlakunnassa: …Evijärven 409 mk. 56 p. Sorretun Voima-lehdessä 18.12.1908 — Martti Joensuu 2013/03/13 16:42

Nuorisoseuran Kesäjuhla

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toinen Kesäjuhla vietetään Evijärvellä kesäkuun 30 ja heinäk. 1 päivänä. Toimikunta. Ilkka- lehdessä 23.5.1907 — Martti Joensuu 2013/03/13 16:52

Maanviljelyskokous ja näyttely

Yhteinen Lappajärven Evijärven ja Kortesjärven maanviljelyskokous ja sekä nuoren karjan näyttely. Vaasa-lehdessä 22.8.1905 — Martti Joensuu 2013/03/13 16:56

Mallastarkastaja

Läänin kuvernööri on määrännyt kansakoulunopettaja Juho Hiltusen mallastarkastajaksi Lahti nimiseen vasta perustettuun oluttehtaaseen Evijärven pitäjässä. Keski-Suomi lehdessä 5.9.1899 — Martti Joensuu 2013/03/13 20:59

Kilipa - ajot

Kilpa-ajot Evijärvellä Kerttulanjärven jäällä toimeenpannaan tammik. 25 p:nä 1909. Sisäänkirjoitus samana päivänä J. Kniivilän talossa Vasikka-aholla klo 9 a.p. Ilkka lehdessä 14.1.1909 — Martti Joensuu 2013/03/15 21:51

Maanteien tarkastus

Kuulutus. Maanteiden tarkastuksesta mainitaan mm. Evijärven - Räyringin tie. Mainituiksi päivilsi pitää asianomaisten laittaa tie-osansa kelvolliseen ja kaikin puolin lailliseen kuntoon, ensin täyttämällä laaksot ja raiteet ja sitten someroimalla maantie koko leveydeltään puhtaalla ja karkealla somerolla; sitäpaitsi pitää someron kanssa tulleet kivetharavoitaman pois, maakivet kaivettaman ylös eli poltettaman, trumput korjattaman, metsä ja pienimmätkin pensaat ja vesat raivattaman kahden metrin leveydeltä tien molemmin puolin ja maantie-osien rajapaalut laitettaman kuntoon, kaikki laillisen seurauksen uhalla, - Vetelinpiirin nimismiehen konttorissa, Syyskuun 14 p. 1904. Oskar Tainio. Päivämäärät jätetty pois eli tähän ilmoitusta on siltä osin lyhennetty. Kokkola lehdessä 21.9.1904 — Martti Joensuu 2013/03/15 22:00

Kirkkoherran Vaali

Kuopion hiippakunnan sanomia. … - Kirkkoherran vaalissa Evijärvellä on vara-kirkkoherra K. H. Elfing saanut enimmät huudot; …(kiinnitä huomiota vaalitapaan : HUUDOT ). Pohjan - Tähti lehdessä 3.10.1866. — Martti Joensuu 2013/03/16 10:53

Pappissääty

Pappissäädyssä on näillä valtiopäivillä tapahtunut toinenkin kuolontapaus. Sunnuntaina tämän kuun 5 p:nä kuoli nimittäin Helsingissä Piippolan kirkkoherra Aukusti Juhana Frosterus äkillisesti halvaukseen. Vainaja, syntynyt vuonna 1831, oli ollut ensin Evijärven kirkkoherrana ja tullut nykyiseen virkaansa 1/5 1878. Sekä virkamiehenä että kansalaisena jättää hän todellisen kaipauksen jälkeensä. Laatokka -lehdessä 16-3-1882. — Martti Joensuu 2013/03/16 11:05

Vuodensato

Vuodensadosta Kuortaneen kihlakunnassa. Rukiin ja heinän tulo on ollut hyvä Keuruun, Virtain ja Alavuden kruununnimismiespiireissä ja keskinkertainen Alajärven, Lappajärven ja Evijärven kruununnimismiespiireissä. Ohran- ja kaurantulo keskinkertainen koko kihlakunnassa. Perunaintulo on ollut hyvä koko kihlakunnassa. Sateiset korjuuilmat turmelivat paljon heiniä. Waasan- lehti 16.10.1889. — Martti Joensuu 2013/03/16 11:09

Kilipahiihto

Kilpahiihto Evijärvellä pidettiin sunnuntaina t. k. 20 p:nä nuorisoseuran toimesta Kirkonlahdella…… Täys-ikäisten sarjassa hiihti 6 km. Matkan Emil Aspholm 29 m. 58 s., Leino Riippa 30 m. 7 s., Alfred Vainio, Kortesjärveltä, 31 m. 40 s., Nikolai Kuoppaaho 31 m. 45 s. ja Alfred Nynäs, joka sai ylimääräisen palkinnon, 31 m. 50 s. Muutamat jättivät kesken hiihtonsa. Poikasten sarjassa, alle 16 vuoden, hiihti 2 km. matkan nopeimin : Leonard Rudbäck 7 m. 20 s., Kalle Norrkniivilä 8 m. 18 s., Edw. Aspholm 8 m. 53 s. ja Ahto Sippola 8 m. 55 s., jotka saivat myös pieniä rahapalkintoja. .. Pohjalainen- lehdessä 26.2.1898. — Martti Joensuu 2013/03/16 11:17

Maakirjain tarkastus

Maakirjain tarkastus Evijärvellä pidettiin t. k:n 20 p. Kuten ennen on kerrottu, oli kunta valinnut tilaisuuteen edusmiehiä esittämään kunnan lukuisia käyttämättömiä paikkainnimiä muutettavaksi tutuiksi, kansanomaisiksi. Tämä kunnan toivomus tulikin täysin tyydytetyksi. Siispä ei ”viranpuolestakaan” enää tarvitse kirjoittaa Enaperä vaan Ina, Kautiain vaan Kautiainen, Lassila vaan Jokilassila, Vähälassila vaan Linna, Girs vaan Kirsilä, Storkivi vaan Kivimäki, Mängisbacka vaan Mönki, Kärttu vaan Kerttua, Hästbacka vaan Hevosaho, Pitkäjärvi vaan Latukka, Särsbacka vaan Särssi, Stenbacka vaan Lemppus, Björkbacka vaan Iisakki, Byggars vaan Pykäri, Kivijärvi vaan Kangas, Nääs vaan Missi j. n. e. Tosin vielä jäi toistaiseksi nuoremman sukupolven kummeksittavaksi sellaisia nimiä kuin Söderena, Norrena, Kniivilä, Norkniivilä, Söterkultalahti, Ramnusnoore ja Millasnoore y. m. yhtä kauniita nimiä. Mutta asetuksen mukaan niiden muuttaminen ei vielä käynyt päinsä. - Kokkola -lehdessä 28.9.1898. — Martti Joensuu 2013/03/16 11:24

Laulutirehtööri

Laulu-tirehtörin nimen ja arvon saanut Evijärven lukkari E. Rivander. Wirallinen lehti 3.2.1870. — Martti Joensuu 2013/03/19 21:19

Jäätymiskuolema

Bondesonen Elias Jakobsson Norrknivilä, från Evijärvi kapell, påträffades den 20 februari ihjälfrusen å Evijärvi träsk. (Elias paleltui kuoliaaksi jäällä ja oli tuolloin 15-vuotias) Älmän Tidning lehdessä 24.3.1870. — Martti Joensuu 2013/03/22 15:03

Sananparsia

Katso evijärveläisiä ja muitakin sananparsia täältä

Kirjoita uuden tarinan otsikko tähän, nykyisen tekstin tilalle

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Kirjoita tähän itse tarina.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….

Kirjoita uuden tarinan otsikko tähän, nykyisen tekstin tilalle

  • Kuka kertoi:
  • Milloin kertoi:
  • Missä kertoi:
  • Kenelle kertoi:
  • Ensimmäinen kirjoittaja, paina painiketta ”lisää allekirjoitus”

Kirjoita tähän itse tarina.

Kommentteja
Anna kommentteja tarinaan tänne….
pitajat/evijarvi/puheenparsista.txt · Viimeksi muutettu: 2019/05/17 15:42 / Martti Joensuu